Lue Tieteen päivien 2013 järjestelytoimikunnan puheenjohtajan Pirjo Ståhlen avajaispuhe täällä
Alle on koottu Tieteen päivien luennoista ja paneelikeskusteluista viisi ohjelmakokonaisuutta, jotka kukin avaavat kriisiin oman näkökulmansa. Tieteen päivien tarkkaan ohjelmaan pääset tutustumaan tästä.
Kriisin uhka ei aina tule ulkopuolelta. Myös muutokset taloudellisissa, poliittisissa ja yhteiskunnallisissa rakenteissa voivat kärjistyä kriisiksi. Ohjelmakokonaisuudessa keritään auki maailmanlaajuisten ja paikallisten rakenteiden monimutkaista vyyhtiä. Historiallisten ja yksittäisiä kulttuureja koskevien esimerkkien avulla selvitetään rakenteiden merkitystä kriisien muodostumisessa, niiden torjumisessa ja niistä selviytymisessä.
Inhimillinen kulttuuri – uskomukset, kieli, tiede, taide, moraali, tavat ja käytännöt – on jatkuvassa muutoksessa. Miten tietoa, tahtoa ja arvoja koskevat uskomuksemme ovat kehittyneet? Millaisia ovat olleet tieteen murroskohdat? Miten kriisejä on tulkittu taiteessa? Onko kielen muutoksessa aina kyse kriisistä? Millaisia kriisejä yksilö kohtaa kulttuurin jäsenenä?
Luonnolle muutokset ovat osa pitkän aikavälin kiertokulkua, ihmisille ne voivat merkitä kriisiä. Millaisia ovat olleet geo- ja astrofysikaaliset katastrofit ja miten kosmos voi vielä yllättää? Millaista on ollut lajien välinen kamppailu luonnossa? Entä miten ihmisten oma toiminta vaikuttaa luontoon ja sen resursseihin?
Kriisien syntymistä ei voida kokonaan estää, mutta niitä voidaan yrittää ehkäistä ja hallita. Miten kriisejä mallinnetaan tieteessä? Miten kriisitilanteissa viestitään ja johdetaan? Mistä globaalissa talouskriisissä ja Euroopan unionin ongelmissa on kyse? Minkälaisia ratkaisuja tiede tarjoaa ravitsemuskriisin? Millaisia ovat verkkomaailman uhkakuvat? Onko epidemioista aina syytä huolestua?
Elämä on yhä kiireisempää; tehokkuutta ja tuloksia vaaditaan kaikilta. Miten ihminen voi ilmaista itseään ja toimia luovasti nykypäivän yhteiskunnassa? Millaisia luovuuden kriisejä on käynnissä tieteessä, taiteessa ja työelämässä?
