Mahtuvatko vähemmistökielet Eurooppaan?

Paikka: 
Luentosali 13, Helsingin yliopiston päärakennus
Päivä: 
Keskiviikko 11.1.
Aika: 
10.00 - 12.00

Puheenjohtaja: professori Riho Grünthal (Helsingin yliopisto)

Akatemiatutkija Reetta Toivanen (Helsingin yliopisto): Euroopan kielelliset vähemmistöt

Tohtoritutkija Hanna Lantto (Itä-Suomen yliopisto): Baskien monikielisyys

Professori Sirkka Saarinen (Turun yliopisto): Venäjän vähemmistökielet

Eurooppalainen kielikartta myötäilee julkisuudessa valtioiden rajoja. Valtasuhteiden ratkaiseminen on toistuvasti edellyttänyt myös kielellistä välienselvittelyä. Poliittiseen valtaan liittyy usein kielellinen valta, mikä näkyy myös poliittisessa historiassa. Kielellisen monimuotoisuuden kannalta virallisten ja valtakielten lisäksi Euroopalle on edelleen luonteenomaista, että täällä puhutaan monia erilaisia vähemmistökieliä. Niiden joukkoon mahtuu alueidensa vanhimpia tunnettuja kieliä ja uusien muuttajien tuomia kieliä.

Vaikka yksilön ja ryhmien kielellisistä oikeuksista on puhuttu parina viime vuosikymmenenä avoimesti, vähemmistökielten asema heijastaa monella alueella kulttuurista epätasapainoa ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Euroopan Unionissa on 24 virallista kieltä. Sen jäsenmaissa on lisäksi runsaasti muita alue- ja vähemmistökieliä. Yksi viime vuosikymmenten selviytyjistä on ollut baski, toinen saame. 

Oman näkökulmansa lähiympäristömme kielitilanteeseen tuo Venäjä, joka taustaltaan muistuttaa enemmän monietnisiä alueita kuin vanhan maailman kansallisvaltioita. Miten vähemmistökielen puhujan arki rakentuu monikielisessä ympäristössä? Miten säilyttää oma kielellinen identiteetti valtakielen hallitsemassa maailmassa?