Taidetta Tieteen päivillä

Taide näkyy Tieteen päivillä 11.–15.1.2017 muun muassa luentojen, keskustelujen, musiikin ja elokuvien muodossa.


Avanti! esiintyy Tieteen päivien avajaisissa ja Suomi100. Sävelin, sanoin ja kuvin -sessiossa. 

Tieteen ja taiteen yhdistäminen on kuulunut perinteisesti Tieteen päiviin. Tänäkin vuonna taide näkyy monessa ohjelmanumerossa. Avanti! on toiminut Tieteen päivien housebandina vuosien varrella. Avajaisissa kuullaankin keskiviikkona 11.1. 50-luvun musiikkia Avanti!-kvartetin soittamana. Avanti! vastaa myös session Suomi 100. Sävelin, sanoin ja kuvin vuonna 1917  (12.1.) musiikkiesityksistä. Musiikin lisäksi sessiossa kuullaan tutkijoiden esitelmiä ja nähdään digishow. 

Taide näkyy myös luentojen ja keskustelujen aiheissa. Taiteen vapauden rajat: Mitä taide saa käsitellä? -sessiossa (12.1.)  pohditaan muun muassa mitä vapaa taide tarkoittaa nykyään. Eri alojen taiteilijat puhuvat sekä omista teoksistaan että yleisesti. Keskustelua vetää professori Anna-Kaisa Rastenberger Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta. 

Teemaltaan harvinainen Tieteen, taiteen ja uskonnon vapaus: samaa vai eri maata?  -sessio (14.1.) jatkaa aiheesta vertailemalla kolmeen keskeiseen instituutioon liittyviä vapauden periaatteita ja käytäntöjä. 


Vapauden rajoista keskustellaan myös taiteen kannalta. Kuva vuoden 2015 Tieteiden yöstä. 

Vapauden rajat – jazz-yhtyeen malli johtamiseen -session (12.1.) tarkoitus on demonstroida jazzyhtyeen avulla raamien ja vapauden välistä jännitettä, sekä keskustella jazzyhtyeen johtamismallin erityispiirteitä. Ohjelmaan kuuluu musiikkinäytteitä, analyysiä ja dialogia yleisön kanssa. Ympäristön, yhteisön ja taiteen väliset rajat (14.1.) -sessiossa puolestaan kysytään, millaisia rajapintoja tämän päivän ympäristö- ja yhteisötaiteilija työstää ja millaisia suhteita taide synnyttää paikalliseen kulttuuriin, yhteisöön ja ekologiaan tänään? 

Tiede jalkautuu myös luentosaleista kaupungille. Kaupunkitapahtuma Tieteiden yö valtaa Kruununhaan torstaina 12.1. Taide näkyy Tieteiden yössä muun muassa Kirjasto10:ssä järjestettävässä Suklaasydän, tinakuoret – suomalainen jazziskelmä -keskustelussa (12.1.). Dosentti, musiikintutkija Juha Henriksson ja muusikko Atro ”Wade” Mikkola valottavat suomalaista jazziskelmää musiikillisena ja kulttuurisena ilmiönä. Keskustelun lomassa esitetään musiikkiesimerkkejä. 

Yössä on mahdollista osallistua myös Kadonneen kirjan metsästykseen. Kysesssä on Virpi Hämeen-Anttilan käsikirjoittama ja näyttelijöiden esittämä dekkarikierros, jonka aikana vieraillaan salapoliisi Karl Axel Björkin ja hänen ystäviensä kanssa Kruununhaan tiedeinstituuteissa. 


Virpi Hämeen-Anttilan dekkarikierroksella nähdään ilmielävänä aikakoneella 2000-luvulla matkustanut Björk-romaanien salapoliisi ystävineen. 

Tuomiokirkon kryptassa keskustellaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoista löytyneestä harvinaisuudesta, noormarkkulaisen talonemännän Kaisa Juhantyttären (1782–1856) muistivihosta, joka sisältää hänen kirjoittamansa 31-säkeistöisen Raamatun naisia käsittelevän virren. Tilaisuudessa virsi herää henkiin Taideyliopiston Sibelius-Akatemian muusikoiden tulkitsemana ja yleisön kanssa yhteisesti veisattuna. 

SKS:n päärakennuksen ala-aulassa on nähtävillä torstaista 12.1. lähtien Kuvataideakatemian maisteriopiskelija Anu Raatikaisen teos Ylistäjät

Virka-galleriassa katsotaan Tieteiden yönä 1930-luvun työväenliikettä kuvaavia dokumentaarisia ja fiktiivisiä lyhytelokuvia sekä pohditaan, millä tavalla ne pyrkivät vaikuttamaan työväestön asemaan ja miksi virkavalta sensuroi elokuvia ja kielsi niiden esityksiä. Elokuvaohjaaja Ville Suhonen ja erikoistutkija, valtiotieteiden tohtori Jari Sedergren alustavat elokuvia. Säveltäjä, pianisti Eero Ojanen säestää tilaisuudessa esitettäviä mykkäelokuvia.