• Professori Sakari Kuikka (Helsingin yliopisto): Millaisia ympäristötuhoja laaja öljyonnettomuus voisi aiheuttaa Suomenlahdella?
• Professori Otso Ovaskainen (Jyväskylän yliopisto): Pimeä biodiversiteetti

Naapurivaltiomme Venäjä elää öljystä. Niinpä se käyttää kansainvälistä oikeuttaan merenkulkuun ja kuljettaa joka päivä useamman tankkerin avulla öljyä Suomenlahden läpi. Yhdessä tankkerissa on noin 100 000 tonnia öljyä, eli kaksi rinnakkaista jalkapallokenttää joita peittää 16 metrin paksu öljykerros. Jos tälläinen määrä lävähtää Suomenlahden rannoille, me ja eliömme olemme pulassa. Suomenlahden poikkeuksellisilla rannoilla (erilaisia kuin ison meren tai järvien rannat) elää lähes sata sellaista pienistä esiintymistä koostuvaa uhanlaista lajia, joista kukin voisi hävitä pysyvästi rannikoltamme onnettomuuden yhteydessä. Tiede voi kertoa mihin ja missä järjestyksessä olemassa olevat öljypuomit tulisi asettaa eri sääoloissa, mutta emme sitä, kuinka paljon rahaa onnettomuuden estämiseen tulisi investoida. Tämä on viimekädessä yhteiskunnallinen arvokysymys.

Suuri osa biodiversiteetistä on näkymätöntä paitsi satunnaiselle luontoharrastajalle myös ammatikseen luontoa tutkivalle. Siksi myös biodiversiteetin katoamista voi olla vaikea omakohtaisesti hahmottaa, vaikka sitä koko ajan tapahtuukin. Pimeä biodiversiteetti -luento avaa, miten kartoitamme Suomen (ja koko maailman!) pimeän biodiversiteetin yhdistämällä DNA-, ääni- ja kuva-pohjaisia kartoitusmenetelmiä tilastotieteeseen ja koneoppimiseen. Uutta löydettävää on valtavasti: suurin osa kaikista maapallon eliölajeista on edelleen tieteelle tuntemattomia.