Tarina sattumasta
"Sattuma suosii valmistautunutta mieltä." – Louis Pasteur
Tieteen päivien teemana 2015 on ”Sattuma – Slumpen”. Teema tuo esiin inhimillisen olemassaolon sattumanvaraisuuden ja ennakoimattomuuden. Sattuma johtaa myös uusien ideoiden luomiseen.
Tiede mielletään usein rationaaliseksi ja laskelmoivaksi toiminnaksi. Sattumalla on kuitenkin aina ollut iso osa myös tutkimuksessa. Ehtona on ”valmistautunut mieli” – sattumanvarainen löytö ei takaa menestystä, jollei tiedä, kuinka sitä hyödynnetään. Tieteen parissa puhutaan serendipisyydestä, jolla luonnehditaan kykyä tehdä onnekkaita ja odottamattomia löytöjä sattumalta. Tunnetuin esimerkki on Alexander Fleming ja penisilliini. Heikki Wariksen kuuluisa teos Kallion työväenkaupunginosan syntyhistoriasta sai alkunsa, kun Waris tapasi yhdysvaltalaisen sosiologin Donald E. Marshin, joka tutustutti Wariksen uuteen tutkimusperiaatteeseen.
Vaikka elämmekin nyt tietynlaisessa yhteiskunnassa, tämä ei tarkoita sitä, ettei olisi ollut toista mahdollista kehityssuuntaa. Sattumalla on merkitys talouden ja yhteiskunnan muutoksissa. Tieteen päivät 2015 tuo esille tämän näkökulman luentojen ja paneelikeskustelujen kautta, jotka käsittelevät sattuman asemaa historiassa sekä yhteiskunnallisessa ja poliittisessa kehityksessä. Poliittiset päätökset ovat harvoin täysin johdonmukaisia ja sattumanvaraiset tapaukset ovat usein vaikuttaneet niiden tekoon.
Toisia esille nostettavia teemoja ovat sattuma ihmisten elämässä sekä satunnaiset ilmiöt, joihin kuuluvat muun muassa universumin ja elämän synty. Lisäksi käsitellään sattuman roolia taiteen ja innovaatioiden maailmassa. Kuinka sattuma on vaikuttanut ihmisten väliseen kanssakäymiseen ja minkälaisia uusia ideoita on tästä saanut alkunsa?
Ajatus sattumasta haastaa rationaalisuuden ylivallan. Sattuma vie meitä ja tiedettä eteenpäin.
Sattumaa käsitellään erilaisten alateemojen kautta
- I Sattuma tieteessä
- II Sattuma historiassa ja kulttuurissa
- III Sattuma yhteiskunnassa ja politiikassa
- IV Sattuma ihmisen elämässä
- V Satunnaiset ilmiöt
- VI Vuorovaikutus