Ilmastonmuutos, luontokato, vesikriisi – tutkijoilla on maapallon kriittiselle tilanteelle monta nimeä. Miten tutkija voi ylläpitää toivoa synkkien tulevaisuusnäkymien keskellä? Haastattelimme Tieteen päivillä esiintyvää Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halmetta.

– Ilmastonmuutoksen ja luontokadon uhkat ovat todellisia, ne eivät ole vain puhetta. Siksi vastuullisesti toimiva tutkija ei voi sanoa, että uhkakuvista ei kannattaisi kantaa huolta. Toisaalta tutkija ei myöskään voi väittää, ettei toivoa olisi, koska ratkaisuja uhkaan on olemassa. Ne vain eivät ole helppoja, Minna Halme pohtii.

Systeemiajattelevaksi tutkijaksi tunnustautuva Halme on tottunut siihen, että usein ympäristökriisin ratkaisuiksi tarjotaan yritysten kehittämiä uusia teknologioita. Halme itse ei kuitenkaan näe, että ne yksin pystyisivät ratkaisemaan ongelman.

Kuva: Veera Konsti.

– Muutokseen tarvitaan enemmän, systeemitasoisia muutoksia. Tarvitsemme radikaalia innovatiivisuutta, jossa uudet teknologia- tai liiketoimintamalli-ideat yhdistyvät rakenteelliseen muutokseen. Itselleni toivoa luo näiden ratkaisujen tutkiminen ja yhteistyö muutoksen käytännön tekijöiden kanssa.

Muutoksen on siis tapahduttava yksittäisten innovaatioiden lisäksi myös lainsäädännön, taloudellisten kannustimien ja kansakuntien kulutustapojen tasolla.

Jos Halmeella olisi taikasauva ja hän pystyisi muuttamaan jonkin asian kestävyyden edistämiseksi, hän muuttaisi liike-elämän pelisääntöjä ja yritysten taloudellisia ohjauskeinoja. Vastuullisuuden tulisi olla nykyistä helpompi vaihtoehto yrityksille.

Halmeen mukaan tällä hetkelläkin on paljon yrityksiä, jotka haluaisivat toimia kestävämmin. Toimintaa on kuitenkin vaikeaa muuttaa, jos muutoksessa ei ole taloudellista järkeä.

– Kestävämmin toimivien yritysten toiminnan tulisi helpottua ja sääntöjen tulisi kannustaa muitakin muuttamaan toimintaansa. Yritysten aiheuttama ympäristöhaitta pitäisi sisällyttää lainsäädännön ja taloudellisten ohjauskeinojen avulla yritysten kustannuksiin. Jos pelikentän säännöt pysyvät nykyisellään, etu on jatkossakin ekologisesti vastuuttomammin toimivilla yrityksillä.

Lyhyen vai pitkän aikavälin voittoja?

Kestävyyssiirtymässä liiketoiminnan aikaperspektiivi muuttuu. Tällä hetkellä yrityksiä ohjaa ensi sijassa lyhyen aikavälin voitontavoittelu. Kestävyyttä korostavassa toimintakehikossa perspektiivi on pidempi, koska ekologiset investoinnit tuottavat voittoja pidemmällä aikavälillä – niin yritykselle itselleen kuin maapallolle.

Avainsana onkin kestävyys: ilman muutosta nykyisenkaltainen yritystoiminta kohtaa muutoksen pakon edessä tai tulee tiensä päähän, kun luonnon resurssit loppuvat.

Halme myös ennakoi, että tulevaisuudessa resursseja säästävämmille ratkaisuille ja kuluttamista vähentäville tavoille elää tulee olemaan kova kysyntä.

– Ne kansat, yritykset ja ihmiset, jotka pystyvät muuttamaan etunojassa elintapojaan, ovat etumatkalla muihin nähden. Muutos heille tulee olemaan helpompi eikä rysähdä päälle niin pahasti.

Läpinäkyvyys on vastuullisuuden minimiehto

Hienoja esimerkkejä kestävistä liiketoimintamalleista on olemassa niin Suomessa kuin maailmalla. Halme mainitsee kotimaisista tekstiilialan yrityksistä pitkäjänteisesti kestävää liiketoimintaa tekevät Ruskovillan ja Lapuan kankurit. Ne ovat tehneet toimintaansa läpinäkyviksi ja haluavat jatkuvasti lisätä toimintansa kestävyyttä.

Suuremmista kansainvälisistä toimijoista Halme nostaa esiin yhdysvaltalaisen Patagonian, jonka liikeideassa on vahvasti mukana kiertotalous. Kestävyys on sisään ajettu vaatteisiin jo suunnitteluvaiheessa: mallit suunnitellaan niin, että ne kestävät aikaa, eikä uusia mallistoja syötetä markkinoille jatkuvasti. Suurimmilla markkinoillaan yritys myös kierrättää, korjauttaa ja uudelleenmyy vaatteitaan tai tekee palautuneista materiaaleista uusia tuotteita. 

– Jos liiketoimintamalli perustuu koko ajan uuden tavaran myymiselle, yrityksen on vaikea muuttaa toimintaansa kestävämmäksi. Yritykset, jotka perustavat liiketoimintamallinsa kiertotaloudelle, pystyvät lähtökohtaisesti toimimaan kestävämmin, Halme huomauttaa.

Miten kuluttaja pystyy arvioimaan tuotteen ekologista kestävyyttä? Halme neuvoo tarkastelemaan esimerkiksi sitä, miten yritys kertoo toiminnastaan. Mitä tarkemmin yritys kertoo toimintatavoistaan, raaka-aineiden alkuperästä ja tuotantoketjuista, sitä paremmin kuluttaja pystyy arvioimaan yrityksen vastuullisuutta.

– Läpinäkyvyys ei ole tae vastuullisesta toiminnasta, mutta vastuullisuus edellyttää läpinäkyvyyttä.

Minna Halme on mukana Tekniikan päivien Kiertotalous ja tekstiilit -sessiossa 12.1.2023 klo 15 sekä Päivän painissa Utopiat ja dystopiat – Millaista on elämä 50 vuoden päästä? 14.1. klo 14.

Teksti: Kaisa Kivipuro