Tieteen päivillä lähestytään Suomen itsenäisyyden juhlintaa uudesta näkökulmasta Euroopan ajan henkeä vuonna 1917 avaavalla luentosarjalla. Millaisesta maailmasta Suomi lähti liikkeelle sata vuotta sitten?

Professori Kari Enqvist on Tieteen päivien vakiopuhujia. Kuva: Linda Tammisto

Tuleva vuosi on Suomen itsenäisyyden juhlavuoden aikaa. Koska kosmologian professori Kari Enqvist ei ole historioitsija, hänestä tuntuu, että juhlavuosien muistelu on vähän pakonomaista.

– Historialliset katsaukset ovat ehkä vähän jämähtäneet suomalaisuuteen. Toistetaan suomalaisten suurmiesten nimiä, vaikka muu maailma ei suinkaan pysähtynyt silloin hengähtämään, vaan tapahtui asioita, jotka vaikuttivat myös Suomeen.

Niinpä Enqvist keksi idean Tieteen päivien Euroopan Zeitgeist 100 vuotta sitten -luentosarjasta, joka valottaa itsenäisyyttä uudesta näkökulmasta: maanosamme zeitgeistia, toisin sanoen ajan henkeä tai henkistä tilaa vuoden 1917 tienoilla.

– Sadan vuoden takainen Eurooppa oli valtavassa henkisessä ja yhteiskunnallisessa murroksessa. Sitä ei olla ehkä käsitelty tarpeeksi, kun ajattelee että ensimmäisessä maailmansodassa romahti kokonainen yhteiskuntakäsitys. Syntyi moderniteetti siinä mielessä, kuin mitä sillä nyt tarkoitamme: populaarikirjallisuus, sarjakuvat, kvanttifysiikka, suhteellisuusteoria, kuvataiteet, erilaiset uudet yhteiskunnalliset liikkeet, ajatellaan esimerkiksi naisten äänioikeutta. Ne ovat kaikki sadan vuoden takaisia asioita, Enqvist sanoo.

Luennoilla piirretään hahmotelma henkisestä tilasta, joka vallitsi vuoden 1917 tienoilla lähiympäristössämme. 

– Se voidaan nähdä taustakankaana, jota vasten satavuotias Suomi tulee sijoittaa paikalleen. 

Ikkunoita ajan henkeen

Zeitgeist-luennot eivät ole aivan tyypillinen luentosarja. Niiden muoto on samantapainen kuin Youtubessa esitetyissä, suosituissa TED-puheissa. Puheet kestävät vain kaksikymmentä minuuttia. Aiheita ei käydä kohta kohdalta läpi, vaan niistä piirretään ennemmin eräänlainen luonnos tai vaikutelma. 

– Ajatuksena oli, että ne tarjoavat ikkunoita ajan henkeen. Ei millään systemaattisella tavalla, vaan vinjetteinä, pyyhkäisyinä eri aloilta, jotka hahmottavat sitä laajempaa ilmapiiriä.

Sadan vuoden takaisia ilmiöitä kerätään ja liitetään yhteen monin tavoin. Samassa sessiossa on useita puhujia eri aloilta. Yleisö voi kuulla ensin fysiikasta ja seuraavaksi vaikkapa sarjakuvista.

Enqvist toimii itsekin yhden luennon puheenjohtajana sessiossa, jossa käsitellään muun muassa arkitodellisuudesta poikkeavan kvanttifysiikan syntyä. Joskus on ihmetelty, miksi kvanttimekaniikka syntyi sodan jälkeen juuri Saksassa. Puolivakavissaan on sanottu nuorten fyysikoiden ajatelleen, että jos kerran Saksan keisari voidaan panna viralta, mikä tahansa on mahdollista. 

– Fysiikassa kvanttifysiikka oli suuri murros, joka vaikutti sekä maailmankuvaamme että teknologiseen kehitykseen. Esimerkiksi kaikki laitteemme, joissa on mikropiirejä, kuten vaikkapa tietokoneet, perustuvat kvanttifysiikkaan.

Tiede kiinnostaa 

Enqvist on Tieteen päivien vakiopuhujia ja osallistunut aiemminkin tapahtuman suunnitteluun. Tänä vuonna hän toimii ohjelmatoimikunnan jäsenenä. Zeitgeistia kehittäessä ajatuksena on ollut, että koko ajan pitäisi yrittää uudistua – luopumatta vanhoista ja toimivista tavoista. Uusi zeitgeist-formaatti voisi innostaa erityisesti nuorta yleisöä. 

– Ainakin yliopistopiireissä tämä on herättänyt kiinnostusta, että voisi olla kiva kokeilu. Nyt nähdään, miten se toimii.  

Tiedeluennot kiinnostavat suomalaisia. Tieteen päivät vetävät joka kerta noin 15 000 hengen yleisön. Mitä ajattelee Enqvist siitä, mikä saa ihmiset tulemaan luennoille?

– Suomalaisissa on ehkä vähän auktoriteettiuskoa. Yliopisto on instituutio, johon luotetaan. Se näkyy tiedebarometreissäkin. Ihmiset ovat aidosti kiinnostuneita asioista. Yliopisto on myös kiehtova paikka, jonne tullaan vähän kuin kirkkoon tultaisiin.

Enqvist lupaa, että zeitgeist-luennot eivät tule paljastamaan kaikesta kaikkea, mutta saavat ehkä pohtimaan satavuotiasta Suomeakin yllättävistä näkökulmista.

Euroopan Zeitgeist 100 vuotta sitten -luentosarja perjantaina 13.1 ja lauantaina 14.1 Helsingin yliopiston Porthanian P1-salissa klo 14.00–16.00