Luterilaisuus vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa monin tavoin, joita emme aina huomaa. Reformaation merkkivuonna Tieteen päivillä pohditaan muun muassa, miten Suomesta tulee moniuskontoinen yhteiskunta.

Perinteemme ja ajattelutapamme pohjautuvat luterilaisuuteen. 

Vuonna 2017 vietetään maailmanlaajuista reformaation merkkivuotta, jolloin tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Luther julkaisi suuren muutoksen aikaansaaneet teesinsä. Reformaatio johti katolisen yhtenäiskulttuurin pirstoutumiseen ja muutti Euroopan historian suuntaa.

Merkkivuodessa ei ole kyse vain historiallisesta intressistä, vaan vuoden on tarkoitus antaa syy katsella ympärille yhteiskunnassa ja pohtia uskonnollisia muutoksia vuonna 2017. Reformaatio nähdään yhtenä historian tapahtumasarjana, joka loi pohjan tulevaisuudelle.

– Tarkoitus ei ole muistelu ja taaksepäin tähyily vaan nykyisen tilanteen analyysi. Missä olemme nyt? Miten uskonnollinen kenttä on muuttunut? kertoo dosentti, piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen, joka johtaa kirkkohallituksen asettamaa reformaation merkkivuoden tutkimusyhteyksien verkostoa.

Luterilainen perinne
Luterilaisuus vaikuttaa syvästi suomalaiseen mentaliteettiin.

– Suomalainen ateisti on luterilainen ateisti, jossa huomaa protestanttista ajattelutapaa. Minun korvissani suomalaisen vapaa-ajattelijan puheessa kaikuu luterilaisuuden klangi, vaikka hän ei itse sitä myöntäisi. Siitä tulevat perinteemme ja ajattelutapamme.

Komulainen muistuttaa, että useimmille maahanmuuttajille luterilaisuudella ei ole välttämättä mitään virkaa, vaikka he asettuvat historiallisesti luterilaiseen yhteiskuntaan. Hän on itse pohtinut esimerkiksi Intiassa matkatessaan, kuinka paljon suomalainen ajattelutapa on luterilaisuuden muokkaama, mitä läheltä käsin ei näe.

Uskonnollisuus vuonna 2017
Uskonnollisten kohtaamisten dialogia tutkinut Komulainen toimii puheenjohtajana sessiossa Vapaus uskoa: miten luterilaisesta Suomesta tulee moniuskontoinen Suomi?, joka pohtii, millaiseksi muodostuu jälkiluterilainen Suomi eli miten luterilaisuus muuttuu ja mitä uskonnollisuus on vuonna 2017.

– Olemme olleet lähinnä luterilainen maa. Virallisen valtionuskonnon asema on muuttunut voimakkaasti, mutta johtanut siihen, että kirkko voi löytää asemansa jopa valtiota vastaan. Kirkko on asemoitunut kohti kansalaisyhteiskuntaa.

Monet Lutherin aikaiset kiistakysymykset on jo korjattu katolisen kirkon kanssa. Paavi Franciscus oli mukana Ruotsin Lundissa reformaation merkkivuoden avajaisissa.

– Katolilaiset ja luterilaiset ovat käyneet jo viisi vuosikymmentä mielekästä dialogia. Kristikunnan tilanne on muuttunut eri tavalla ekumeeniseksi.

Kristinusko ei ole enää myöskään eurooppalaisen valkoisen miehen uskonto. Kaksi kolmasosaa maailman kristityistä asuu globaalissa etelässä. Nykyinen paavikin tulee Argentiinasta.


Mitä uskonnollisuus on vuonna 2017? Kuva: Jyri Komulainen.

Vapaus reformaation ytimessä
Tieteen päivien teemana on vuonna 2017 Vapauden rajat. Reformaation merkkivuoden keskusteluihin kuuluu muun muassa Kuka asettaa talouden rajat? -sessio.

– Mikä on meidän arvopohjamme ja kuka asettaa ne rajat? Luonto ja luomakunta? Lähimmäisen rakkaus? Luther ajatteli, että rikomme seitsemättä käskyä ”älä varasta”, jos emme ajattele lähimmäisen taloudellista hyvää.

Kysymys vapaudesta punoutuu Komulaisen mukaan reformaation aatehistorian ytimeen.

– Luther ei tuntenut uskonnonvapauden käsitettä modernissa mielessä, mutta puolusti ajatusta ihmisen omakohtaisesta uskosta Jumalaan, joka ei ole ostettavissa. Myös reformaation ajatus armosta liittyy vapauteen.

 
Reformaation merkkivuoden sessiot Tieteen päivillä 2017:

Vapaus uskoa: miten luterilaisesta Suomesta tulee moniuskontoinen Suomi?

Onko suomalainen media kaappiluterilainen?

Kuka asettaa talouden rajat?

Lue lisää merkkivuodesta: reformaatio2017.fi