Suomi 50-luvun satumaana?
Tieteen päivien avajaispuhujan professori Hanna Snellmanin mukaan meillä olisi hyvät olosuhteet olla toistamatta maahanmuuttajien kanssa samoja virheitä, joita tehtiin suomalaissiirtolaisten kanssa Ruotsissa.
Professori Hanna Snellmanin tutkimus on käsitellyt liikkuvuutta. Kuva: Linda Tammisto
Helsingin yliopiston kansatieteen professori Hanna Snellmanin avajaisesitelmä Pitkä 50-luku ja "seuraava Suomi" pohjautuu kahteen tutkimushankkeeseen. Suomen Akatemian rahoittama ja Snellmanin vuosina 2011–15 johtamaan Onnen maa? Pitkä 50-luku, arki, nostalgia ja museot -hanke dekonstruoi 50-lukuun liittyvää nostalgiaa.
– Tutkijat ovat hakeneet nostalgisointia ja ihannointia. Ruotsalaiset tutkijat ajattelivat Suomea agraarisena ja takapajuisena maana ja hakivat vastausta siihen, mitä suomalaisuus on. Ruotsalaisille syntyi vääristynyt kuva Suomesta sen kautta, mitä tutkijat halusivat nähdä, Snellman kertoo.
Esitelmässä käsitellään myös Maahanmuuttajien museo -hanketta, jota Snellman on tehnyt yhdessä Kansallismuseon ja Harvardin tutkija Peggy Levittin kanssa. Tavoitteena on luoda museoon uusi, inklusiivisempi perusnäyttely, josta maahanmuuttajat löytäisivät itsensä nykyistä paremmin.
Kansalliset tieteet
Snellman osallistuu Tieteen päivillä myös sessioon Saako naapurin tontille rakentaa? Kansalliset tieteet ja vapauden rajat. Snellmanin osio sessiosta käsittelee prosessia, jossa kansallinen tiede muuttui tavoitellusta ihanteesta rasitteeksi. Kansatieteen oppituoli perustettiin Suomessa eduskunnan päätöksestä itsenäisyyden lahjana valtiolle.
– Kansatiede oli hyvin nationalistinen projekti 80-luvulle saakka. Taakkaa on pitänyt ravistaa, koska se ei ole aivan tämän päivän mukaista.
Snellmanin oma kiinnostus kansatieteeseen syntyi yhdestä lehtiartikkelista. Kotipaikkakunnan Kemijärven lehti Koillis-Lappi kirjoitti eräs kesä 80-luvun alussa naapurikunnassa Sallassa liikkuvasta tutkijasta Tim Ingoldista. Nuori mies poseerasi kuvassa polkupyörän kanssa ja kertoi jutussa tekevänsä tutkimusta kiertämällä polkupyörällä talosta toiseen haastattelemassa ihmisiä heidän arkisista kokemuksistaan. Ingoldista tuli myöhemmin maailmankuulu antropologi.
– Muistan sen hetken, kun ajattelin, että tuo on se, mitä haluan tehdä.
Siirtolaisuuden tutkija
Liikkuvuus on kiinnostanut Snellmania koko hänen tutkijanuransa ajan, Kemijokivarren uittotyöntekijöistä kertovasta väitöskirjasta saakka. Ruotsinsuomalaisia koskevan siirtolaisuuden tutkimuksen hän aloitti vuonna 2000.
– Perustelin tutkimusta silloin sillä, että meille on tulossa isot määrät maahanmuuttajia – nyt on tietenkin tullut vielä enemmän. Meillä on ihan laboratorio-olosuhteet olla toistamatta virheitä, joita suomalaisten maahanmuuttajien kanssa tehtiin Ruotsissa. Nytkin ihan samat asiat tulevat esille.
Liikkuvuuden lisäksi Snellman on perehtynyt pohjoisuuteen, Lappiin, metsähistoriaan, kansatieteen oppihistoriaan ja etnografisiin menetelmiin. Hän on työskennellyt etnologian professorina Jyväskylän yliopistossa, vierailevana professorina Kanadan Lakehead Universityssä sekä vierailevana tutkijana Kanadan Yorkin yliopistossa, Tukholman yliopistossa ja Nordiska museetissa.
Snellman toimii tällä hetkellä humanistisen tiedekunnan dekaanina ja tutkii ylirajaista kuolemaa 70-luvun alussa kerätystä suomenruotsalaisten siirtolaisten haastatteluaineistosta. Ruotsiin muuttaneilta kysyttiin, minne he haluaisivat tulla haudatuksi.
– Vastaukset ovat todella kiehtovia. Siellä on hyvin syvällistä pohdintaa identiteetistä ja erittäin vähän nationalistista paatosta.
Tieteen rajat
Snellmanille Tieteen päivien tämän vuotinen teema Vapauden rajat assosioituu tieteen tekemiseen. 1800-luvulla syntyneet oppiainerajat määrittivät vielä 90-luvulla vahvasti opiskelijoiden tutkimusaiheita. Nyt eri tieteenalojen välillä on vaikea tehdä rajoja.
Tieteestä löytyy myös rajoja siinä, kuka saa sanoa. Vielä 20-luvulla kansatieteen opiskelijat kiersivät kylien taloissa kysymässä tutkimusaiheita kansalta. Sitten suunta kääntyi.
– Pitkään oli vuosikymmeniä niin, että vain tutkijat saivat sanoa. Nyt siitä ollaan menossa poispäin hyvässä mielessä.
Snellman esiintyy Tieteen päivillä:
Saako naapurin tontille rakentaa? Kansalliset tieteet ja vapauden rajat
