Puheenjohtaja: dosentti Jyri Komulainen (Helsingin yliopisto). Tutkija Kimmo Ketola (Kirkon tutkimuskeskus): Onko uskontojen yhteiskunnallinen vaikutus lisääntymässä? Dosentti Jyri Komulainen (Helsingin yliopisto): Voiko uskonto olla radikalismia? Uskontodialogin asiantuntija, teologian tohtori Elina Hellqvist (Kirkon ulkoasiain osasto): Rohkeaa uskoa: Nykyajan marttyyreista dialogiin. Järjestäjä: Kirkon tutkimuskeskus.
Maallistumista pidetään modernin aikakauden peruspiirteenä, jonka myötä uskonto on menettänyt perinteisen yhteiskunnallisen asemansa. Nykyään uskonto mielletäänkin usein yksityiseksi ja epäpoliittiseksi asiaksi. Toisaalta globaalin uskontotilanteen muutokset ja eurooppalaisten yhteiskuntien moniuskontoistuminen ovat nostaneet uudelleen esille uskonnon poliittisen merkityksen – usein negatiivisten esimerkkien kautta. Uskontokritiikissä uskonnot onkin nähty taantumuksellisina konfliktin lähteinä.
Harva tutkija on osannut ennustaa 2000-luvulla tapahtunutta uskonnon paluuta yhteiskunnalliseen elämään ja julkiseen keskusteluun. Viimeisten vuosikymmenien aikana kaikkialla maailmassa on ilmaantunut uskonnollisia toimijoita, jotka entistä määrätietoisemmin pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan ja politiikkaan. Uskonnolliset yhteisöt ovat myös kehittäneet uudenlaista teologiaa, jossa yhteiskunnalliset pyrkimykset nähdään keskeisenä osana uskonnollista elämää. Eurooppalaisesta näkökulmasta uskontojen yhteiskunnallisen merkityksen kasvu herättää usein pelkoja; se liitetään useimmiten yksioikoisesti fundamentalistisiin ääriliikkeisiin. Huolellisempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että esimerkiksi 1900-luvun viimeisten vuosikymmenien aikana juuri uskonnolliset toimijat olivat useissa maissa merkittäviä demokratian edistäjiä.
Sessiossa tarkastellaan uskonnon yhteiskunnallisen merkityksen kasvua sekä erityisesti uskonnollisen radikalismin positiivisia ja usein julkisuudessa piiloon jääviä ilmenemismuotoja. Sessiossa luodaan kokonaiskuvaa yhteiskunnallisen aktivismin lisääntymisestä uskonnoissa ja kysytään, miten uskonnot ovat toimineet sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen harmonian kasvualustana.
