Musiikin makuja Tiedekioskilla – Haastattelussa professori Anu Hopia
Tiedekioski on tutkijoiden ja kansalaisten kohtaamispaikka. Se on avoinna yleisölle Helsingin keskustakirjasto Oodissa 21.–22.1.2022. Tiedekioskilla kuullaan tietoiskuja ja maistellaan palkokasveja, mutta pääpaino on asiantuntijoiden ja yleisön kohtaamisissa. Omalla vuorollaan Tiedekioskilla päivystää Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tutkimusjohtaja, elintarvikekehityksen professori Anu Hopia.
Hopia pitää kioskilla tietoiskun ”Ihminen, musiikki, mikrobit ja ruoka – musiikin vaikutus juuston kypsymiseen ja aromiin?” yhdessä muusikko, jatko-opiskelija Sami Silénin kanssa.
Hopia on pitkän linjan ruoka-asiantuntija ja yksi molekyyligastronomian uranuurtajista Suomessa. Hän on kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolivälistä lähtien ja julkaissut lukuisia tietokirjoja.
Professori Hopia on Koneen Säätiön rahoittaman Ihminen, Mikrobit, Musiikki ja Ruoka -hankkeen työryhmän vetäjä. Projekti yhdistää tieteellistä ja taiteellista työskentelyä pyrkien selvittämään mikrobien ja ihmisen, musiikin, mielialan ja ruokakulttuurin näkymätöntä yhteyttä. Miten hanke on saanut alkunsa?
– Hanketta on viety eteenpäin pikkuhiljaa noin kymmenen vuoden ajan. Taustalla on ruoan moniaistinen kokemustutkimus eli miten ruoka, kuten niin monet muutkin asiat, otetaan vastaan kaikilla aisteilla. Tämä vaikuttaa mieltymyksien syntyyn ja tätä kautta esimerkiksi siihen minkälaiseksi henkilön ruokavalio muodostuu.
Tiede, taide ja elämyksellisyys nivoutuvat yhteen.
– Olen mukana Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkostossa (Epanet), jossa on mukana useiden eri alojen professoreja. Mietimme yhdessä Taideyliopiston musiikintutkimuksen professorin kanssa mitä yhteistä ruoka- ja musiikintutkijalla voisi olla. Päädyimme keskustelemaan nimenomaan moniaistisuudesta ja kuulo- ja makuaistin yhteydestä eli ”musiikin mausta”, Hopia kertoo.
– Aloimme selvittämään miten aihetta on aiemmin tutkittu. Selvisi, että äänimaiseman vaikutuksesta maistamiskokemukseen on itseasiassa tehty tutkimusta jo 1950-luvulta asti. Tutkimusta löytyy myös musiikin ominaisuuksien ja makuominaisuuksien välisistä assosiaatioista. Tätä yhteyttä me myös pyrimme selvittämään.
Osana tutkimusta on tehty myös kokeiluja äänen värähtelyn vaikutuksesta fermentoiviin mikrobeihin eli käymisprosessin kulkuun. Toisin sanoen juustoille on soitettu musiikkia ja sitten tarkkailtu niiden kypsymistä. Mielikuva musiikkia kuuntelevista juustoista on hilpeä, mutta toistaiseksi tämä kutkuttava tutkimusasetelma on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle prosessin kalleuden ja hitauden takia.
Yhä suurempia kurkotuksia taiteelliseen työskentelyyn hankkeessa on otettu, kun muusikko, teatteritaiteen maisteri Sami Silén tuli mukaan projektiin jatko-opiskelijana.
– Tiede, taide ja elämyksellisyys nivoutuvat yhteen. Välillä tekeminen karkaa taiteen puolelle, vaikka tuotamme toki myös perinteistä tutkimustietoa, Hopia kuvailee.
Tutkimusryhmä on innostunut tekemään elämyksellisyyteen liittyviä kokeiluja enemmänkin: tehostetun todellisuuden välineiden, kuten virtuaalilasien, käyttöä on yhdistetty ruokailukokemukseen.
Mitä Tiedekioskilla on luvassa?
– Tiedekioskilla kerromme musiikin ja maistamisen yhteyksistä. Miten tietyt mielleyhtymät syntyvät ja mitä mekanismeja taustalla arvellaan olevan? Miten paljon kulttuurisidonnaisuutta niihin liittyy vai ovatko ne universaaleja? Entä miten suuri merkitys on henkilökohtaisella kokemusmaailmalla? Tiedekioskilla mahdollisesti maistatamme kävijöillä jotain ja Sami soittaa kitaraa. Näin viemme ihmisiä kokemaan musiikin ja maistamisen yhteyksiä, Hopia kuvailee tammikuisen Tiedekioski-tietoiskun suunnitelmia.
– Olemme tehneet aiemmin tehneet kokeiluja esimerkiksi viinin ja kahvin maistamisen kanssa ja tutkineet miten ympäröivällä äänimaisemalla voidaan esimerkiksi vaimentaa tai voimistaa maistettavan asian makeutta tai karvautta.
Erilaisia ruokainnovaatioita ja uudenlaista reseptiikkaa kehitellään nyt paljon. Minkälaisia sovellusmahdollisuuksia Anu Hopia näkee tutkimusryhmänsä työssä?
– Mielestäni kulttuurisia ja elämyksellisiä ulottuvuuksia ei pidä ikinä vähätellä.
On kuitenkin löydetty myös sellaisia vaikuttavuuksia, kuten että tietynlaisen musiikin kuuleminen ruokaillessa voi voimistaa ruoan makeutta. Voidaan siis kysyä, olisiko mahdollista rakentaa sellaisia ruokailuympäristöjä, joissa voidaan vähentää ruoan sokeri- tai suolapitoisuutta ja näin tukea ihmisten halua käyttää terveyttä edistäviä ruokia.
Tieteen ja tieteellisen ajattelun arkipäiväistämistä todella tarvitaan.
Professori Hopialla on pitkä tausta tieteen popularisoinnissa. Hän pitää blogia ja on mukana järjestämässä kaikille avointa luonnontieteellis-gastronomista ruokaklubia, joka on toiminut Turussa ja Helsingissä jo vuodesta 2009 lähtien. Miten hän näkee tieteen jalkauttamisen ja yleistajuistamisen merkityksen erityisesti tässä ajassa?
– Se on harrastukseni. Tieteen popularisoinnin merkitys kasvaa koko ajan. Mielestäni on iso riski, että tiede ja tutkimus eriytyvät kauaksi yhteiskunnan ja ihmisten arjesta, hän toteaa.
– Ruokatieteen kansantajuistaminen on hedelmällistä, koska ruoka on kaikille tuttua. En halua asettua kaikkitietäväksi saarnaajaksi, joka jakaa viisautta ylhäältä alaspäin. Tämänkin tyyppiselle toiminnalle on paikkansa, mutta itse koen roolikseni enemmänkin herätellä monipuolista kiinnostusta ruokaan ja ihmisiä lähtemään mukaan kriittisen tiedonhankinnan polulle ja näin löytämään kiinnostavia kysymyksiä.
– Näen erilaisten tiedetapahtumien ja tieteen yleistajuistamisen merkityksen nykypäivänä entistä olennaisempana. Ne ovat tärkeä väline, kun pyritään vähentämään vastakkainasettelua ja raja-aitojen rakentamista uskomustyylisten väittämien kesken. Tieteen ja tieteellisen ajattelun arkipäiväistämistä todella tarvitaan. Sen tulisi olla yksi osa ihmisen lukutaitoa.
Lopuksi, onko ruokatutkimuksessa jotain sellaista täysin kartoittamatonta aluetta, joka vielä odottaa tutkimistaan? Entä minkä aiheen pariin professori Hopia itse toivoisi vielä pääsevänsä?
– Juuri nyt ja lähitulevaisuudessa isoja, ajankohtaisia teemoja ovat terveyteen, kestävään kehitykseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset. Henkilökohtaisesti ajattelen, että ruokatutkimuksessa tarvitaan erityisesti sitä, että luonnontieteellisesti orientoitunut ja humanistisesti sekä kulttuurisesti suuntautunut tutkimus ja tutkimusmenetelmät löytäisivät aidosti toisensa. Siihen haluan myös itse panostaa.
Teksti: Annu Suvanto
Tiedekioski Helsingin keskustakirjasto Oodissa 21.–22.1.2022. Tapahtuman ohjelma löytyy täältä. Tiedekioskilla kuullaan ruokateemoihin perehtyneiden tutkijoiden ja tietokirjailijoiden lyhyitä tietoiskuja ja he myös päivystävät kioskilla vastaamassa yleisön kysymyksiin. Tiedekioskin konseptista ja ohjelmasta vastaavat Tieteellisten seurain valtuuskunta, Koneen Säätiö, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Suomen ympäristökeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Nuorisotutkimusseura.
Teksti: Annu Suvanto
