Tieteen päivillä 2017 teemaa Vapauden rajat käsitellään niin yksilön ja identiteetin, valtion ja yhteisön kuin luonnon ja maapallon asettamien rajojen kautta. Mitä vapaus tarkoittaa esimerkiksi demokratian, sananvapauden ja tieteen kannalta? 

Kaikki vapaudesta -kirja (Gaudeamus) julkaistaan tammikuussa Tieteen päivillä. Teoksen ovat toimittaneet Kari Enqvist, Ilari Hetemäki ja Teija Tiilikainen. Se koostuu Tieteen päivien puhujien luennoista kootuista artikkeleista. Tämä teksti on muokattu ote kirjan esipuheesta. 

Vapauskäsitykset ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Vapauden puolesta on taisteltu ja vapausteemat ovat olleet osa kansalaiskeskustelua – ehkä näkyvimmin vapausaatetta ihannoi 1960-luku. Vapauden ala on laajentunut poliittisesti, sosiaalisesti ja moraalisesti. 

Tasavertaisia oikeuksia on vaadittu sääty-yhteiskunnan purkautuessa, mikä alkoi 1800-luvun lopulla, niin alempien yhteiskuntaluokkien miehille, naisille, siirtomaiden asukkaille, lapsille, vammaisille, eläimille kuin alkuperäiselle luonnolle.

Jo 1700-luvun Ruotsissa, niin sanottuna säätyvallan eli vapauden aikana, Anders Chydenius ajoi ihmisoikeuksia ja kuvasi onnellista valtakuntaa: "...vaan kun yhteiskunnan halvinkin alamainen saa onnellisen hallituksen alaisena yhtä vapain käsin kuin ylhäisinkin etsiä yhteisen ohessa omaakin parastansa, silloin vasta puhuttakoon vapaudesta". 

Vapauden käsite
Vapaus on klassinen poliittisen filosofian teema. Myös viime vuosina keskustelu vapauden käsitteestä on ollut vilkasta. Siihen liittyvät kysymykset voidaan jakaa poliittiseen vapauteen ja tahdonvapauteen liittyviin ongelmiin. Valtaosassa poliittista vapautta käsittelevää keskustelua kysymykset tahdonvapaudesta ohitetaan olettaen, että ihmisillä on lähtökohtaisesti vapaa tahto.

Poliittinen käsite yksilönvapaus viittaa siihen, mitä ihmiset saavat tehdä ja mitä ihmisille saa tehdä. Isaiah Berlin on jakanut vapauden positiiviseen ja negatiiviseen. Negatiivisen vapauden mukaan ihminen on vapaa, kun häntä ei estetä tai rajoiteta. Positiivisen vapauden mukaan ihminen on puolestaan vapaa, kun hän voi elää tahtonsa mukaisesti ja hänelle taataan tietyt oikeudet. 

Tieteen päivillä näistä aiheista keskustellaan muun muassa sessioissa Vapaa tahto ja Positiivinen ja negatiivinen vapaus yhteiskuntapolitiikan ohjenuorina.

Demokratia ja kansalaisuus 
Tällä hetkellä läntisessä maailmassa puhutaan liberaalin demokratian kriisistä. Aihepiiri liittyy läheisesti yksilöiden ja yhteiskuntien vapauteen. Ralf Dahrendorfin (Huomisen Eurooppaan, 1991) mukaan vapauden peruskäsitteet ovat demokratia ja kansalaisuus: ”Avoin yhteiskunta ei lupaa helppoa elämää”. 

Kamppailua käyvät perustuslaillinen politiikka ja normaali politiikka: ”miten ja mihin vedetään rajat, jolla erotetaan kaikkia koskevat säännöt ja periaatteet ja toisaalta näkemyserot, joista näiden sääntöjen puitteissa voidaan kiistellä”. Ihmiset eivät ainoastaan halua taistella oikeudestaan puhua vapaasti ja äänestää tai valita työpaikkojaan ja ostoksiaan, vaan he haluavat käyttää näitä oikeuksiaan.

Toinen nykyhetken keskustelunaihe on normien eli sääntelyn purkaminen, mistä puhutaan paljon suomalaisessa yhteiskunnassa. Kansalaisten arjen helpottamiseen pyrkivä turhien sääntöjen poistaminen on yleisesti hyväksytty tavoite. Normien purku lisää sopimusvapautta, mutta synnyttää kiistoja vapauden rajoista. Sääntelyn purkaminen edistää periaatteessa kansalaisten oikeusturvaa, mutta kaikki kansalaiset eivät pysty valvomaan oikeuksiaan riittävästi. Heikompien yhteiskunnan jäsenten tueksi tarvitaan edelleen niin sanottua pakottavaa lainsäädäntöä.

Tieteen päivillä näistä aiheita käsitellään muun muassa sessioissa Valtion vallan rajat, roolit ja resurssit: millaista muutosta elämme?, Vapauden poliittinen retoriikka ja Valinnan vapaus ja sen rajat.

Sananvapaus ja vihapuhe
Sananvapaus tarkoittaa oikeutta ilmaista ja vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä kenenkään sitä ennakolta estämättä. Se on osa kansallisesti säädettyjä perusoikeuksia, joihin kuuluvat henkilökohtaiset vapausoikeudet, poliittiset oikeudet ja vapaudet, tasa-arvo-oikeudet sekä taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet.

Ilmaukseen ”vapauden rajat” liittyy myös ajatus vastuusta. Mitä saa sanoa? Sananvapauden kääntöpuolena on niin sanottu vihapuhe. Itsensä ilmaiseminen verkon keskustelupalstalla ei tarkoita sitä, että saa sanoa mitä tahansa.

Aihetta käsitellään Tieteen päivillä muun muassa sessioissa Vapaus vihapuheeseen? Median vastuun rajat, Sanan vapaus ja rajat ja Vihapuhetta ja puntarointia – onko kansalaisista keskustelijoiksi.

Tieteen vapauden rajat
Mitä vapaus tarkoittaa tieteen kannalta? Yliopistoilla on Suomessa autonomia ja tutkijoilla vapaus valita tutkimusaiheensa. Onko joillakin tieteenaloilla suurempi vapaus kuin toisilla? Usein erotetaan toisistaan perustutkimus ja soveltava tutkimus, joka on lähempänä tutkimuksen kaupallista hyödynnettävyyttä. Tieteen vapautta kaventavat myös rahoituspäätökset.

Vapaus tarkoittaa tieteessäkin vastuuta. Tieteen päivien teemassa havainnollistuu, kuinka luonnontieteen sovellukset törmäävät erilaisiin haasteisiin ja rajoihin. Näitä ovat esimerkiksi ihmisen muokkaus, kestävä kehitys ja uudet bioteknologiat. 

Tieteen vapaus puhuttaa muun muassa sessioissa Tieteen vapaus ja rajat, Akateeminen vapaus 2000-luvulla ja ihmisoikeudet, Humanistisen tutkimuksen arvo kovenevien asenteiden Suomessa, Vapauden tulevaisuus, Kestääkö luonto, kestääkö ihminen?