Tieteen päivien 2021 ohjelma syventyy ikiaikaiseen ongelmaan tiedon hyvästä ja pahasta luonteesta. Päivien avajaispaneelissa hyvän ja pahan ympärille kietoutuvaa teemaa valotetaan paitsi tietoon liittyvien tarujen, myös tulevaisuuden näkökulmasta. Haastattelimme kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilää tulevan paneelin aiheista ja tiedon kaksinaisista kasvoista.

Kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä (1972), mitä Tieteen päivien teema Hyvä ja paha tieto merkitsee sinulle?

Koko ihmisyyden historia on tasapainoilua hyvän ja pahan tiedon, tietämisen ja tieteen välillä. Minulle historioitsijana, tutkijana ja ihmisenä kysymys hyvästä ja pahasta tiedosta on keskeinen osa työtä ja elämää. Jos historia jotakin opettaa, on opetus se, että elämä ja historia ovat täynnä tienhaaroja, joista yksilö tai yhteisö voi lähetä hyvään tai huonoon suuntaan. Käytännössä tien valinta on valintaa siitä, käytetäänkö sinänsä neutraalia tietoa hyvään vai pahaan.

Kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilästä kiehtovin tietomyytti on tarina Faustista. – Tarina kertoo ihmisestä, joka himoitsee rajatonta tietoa ja on valmis tekemään sopimuksen paholaisen kanssa saavuttaakseen päämääränsä – tietenkin karuin seurauksin. Kertomus symboloi mainiosti ihmisen tiedonjanoa ja tiedon käyttämisen kaksinaista luonnetta, sanoo Heikkilä.

Tieteen päivien avajaispaneelissa keskustelet filosofian professori Thomas Wallgrenin ja tulevaisuudentutkimuksen emeritaprofessori Sirkka Heinosen kanssa tiedon kaksoisluonteesta. Mitä se tarkoittaa?

Tiedolla on Janus-kasvot: kaikkea tietämäämme voi käyttää niin hyvään kuin pahaan. Ydinvoima voi lämmittää koteja tai tuhota ne. Metallista voi valmistaa auroja tai miekkoja. Historiaa voi käyttää yhteisymmärryksen rakentamiseen tai kiihottamiseen toisia vastaan. Tieto sinänsä ei useinkaan ole hyvää tai pahaa, vaan tiedon käyttäjän valintojen seurausta. Tiedon käyttö hyvään onkin meidän kaikkien vastuulla, sillä tietoa käytetään yhteiskunnan sille asettamissa rajoissa. Tietenkin raja hyvän ja pahan välillä on toisinaan veteen piirretty viiva – samasta aineesta voi valmistaa niin lääkettä kuin myrkkyäkin.

Millaisten teemojen ja kysymysten äärelle paneelinne kutsuu päivien kävijöitä?

Paneelimme kutsuu ihmisyyden perimmäisten kysymysten äärelle: miksi tarvitsemme uutta tietoa? Käytetäänkö sitä hyvään vai pahaan? Kuka hyvän ja pahan määrittelee?

Mitä erityistä historia opettaa meille tiedon luonteesta, sen tutkimuksesta ja merkityksestä?

Meillä ei ole mitään muuta kuin historia, jonka varaan rakennamme ymmärryksemme ympäröivästä maailmasta ja itsestämme. Olemme sitten tulevaisuudentutkijoita, filosofeja tai historioitsijoita, käytettävissämme on vain menneestä kumpuavaa tietoa. Huominen on ylihuomisen eilinen. Historia on vääristynyt peili, josta näemme itsemme ja ympäristömme ja jonka luoman kuvan avulla yritämme suunnistaa kohti parempaa.

Sinänsä neutraalilta vaikuttava tieto ja sen luonne ovat siis valtaan liittyviä määrittelykysymyksiä. Miten kuvaisit tiedon ja vallan suhdetta?

Scientia est potentia, sanoivat jo antiikin roomalaiset! He rakensivat sekä vallankäytön että uuden tiedon soveltamisen supervallan, josta nykyinen eurooppalainen ylemmyydentunto, mutta myös tiedon arvostaminen periytyvät. Lyhyesti: tieto ja valta ovat saman kolikon kaksi puolta.

Jos tietoa voidaan käyttää sekä hyvään että pahaan, millaisia taitoja tarvitsemme pitääksemme tulevaisuudessa huolen siitä, että tieto säilyy hyvissä käsissä?

Tiedon on oltava mahdollisimman tehokkaasti, avoimesti ja läpinäkyvästi kaikkien saatavilla. Tämä koskee koko tiedon kiertymisen ketjua: tieteen arvostusta yhteiskunnassa, sen rahoitusta ja tutkimuksen autonomiaa sekä tiedon vapaata välittymistä paitsi tutkijoilta päättäjille, myös tietokirjallisuuden muodossa laajalle yleisölle. Tiedon demokratisoiminen on tae siitä, että sitä käytetään mahdollisimman paljon hyvään. Siksi tieteelle ja tiedolle arvoa antavan yhteiskunnan rakentaminen tänään on paras sijoitus yhteis- ja ihmiskunnan tulevaisuuteen huomenna. Tieteen päivien tämänvuotinen teema onkin siten supertärkeä ja ajankohtainen.

Tieteen päivien avajaispaneeli ”Hyvä ja paha tieto – myytit ja tulevaisuus” järjestetään Helsingin yliopiston Porthaniassa keskiviikkona 13.1.2021 kello 10.00-11.00. Keskustelua voi seurata paikanpäältä tai livestriiminä YouTuben Tiedetv-kanavalta sekä jälkikäteen tallenteena.