Vaikkei sitä uskoisi, niin vaalilupaukset lunastetaan yllättävän usein. Näin selviää Turun yliopiston tutkimuksesta, joka on ensimmäistä kertaa selvittänyt vaalilupausten toteutumista Suomessa. Haastattelimme tutkijatohtori Juha Ylisaloa, joka luennoi aiheesta Tieteen päivillä.

Jos ihmisiltä kyselisi kadulla, mitä ajattelette vaalilupauksista, lähes varmasti kuulisi näkemyksiä siitä, että ne eivät pidä koskaan. Joku kenties muistaisi luetella petettyjä lupauksia.

Tutkimus on kuitenkin osoittamassa, että epäluulo on osin aiheetonta. Tutkijatohtori Juha Ylisalo Turun yliopistosta tietää, että vaalilupaukset pitävät paljon useammin kuin luullaan.

– Suomen oloissa merkittävä osa puolueiden vaalilupauksista toteutuu, jos puolue pääsee hallitukseen. Vaikkei pääsisikään, niin silti osa vaalilupauksista toteutuu. Silloin voi tosin olla kyse enemmän onnenkantamoisesta, Ylisalo sanoo.

Ylisalo on tehnyt Turun yliopistossa tutkimusta, jossa on selvitetty ensimmäistä kertaa sitä, miten vaalilupaukset pitävät. Suomessa vastaavaa tutkimusta ei olla aiemmin tehty.

Kuva: Hanna Oksanen, Turun yliopisto.

Lupauksista lakimuutoksiin

Jos puolue lupaa tehdä maailmasta paremman paikan, sitä ei tutkimuksessa lasketa vaalilupaukseksi, koska sen toteutumista ei pystytä kiistatta arvioimaan. Voi olla, että maailmasta tuli parempi tai sitten ei.

Tutkimuksessa vaalilupaukseksi lasketaan konkreettinen tavoite, jonka puolue asettaa vaaliohjelmassaan ja jonka toteutuminen ei ole mielipidekysymys. Esimerkiksi jos puolue lupaa nostaa työllisyysasteen tai hoitajamitoituksen tietylle tasolle, se on vaalilupaus.

– Vaikka äkkiseltään saattaisi ajatella, että vaaliohjelmat ovat enimmäkseen epämääräisiä, niin niistä löytyy lopulta varsin paljon myös konkreettisia lupauksia, Ylisalo sanoo.

Ylisalo on tutkimusryhmänsä kanssa perannut puolueiden vaaliohjelmia vuodesta 2011 alkaen ja tutkinut mahdollisimman virallisista asiakirjoista, ovatko niiden lupaukset johtaneet lakimuutoksiin. Lähteinä on käytetty muun muassa valtiopäiväasiakirjoja.

Suomi tyypillinen tapaus

Ylisalo valmistui valtiotieteiden tohtoriksi vuonna 2018. Sitä ennen hän oli käynyt tutkijavierailulla Göteborgin yliopistossa, jossa hän tutustui professori Elin Nauriniin. Hän on kansainvälisesti yksi johtavista vaalilupausten tutkijoista. Tästä sai alkunsa ajatus Ylisalon omasta tutkimusprojektista.

Vaalilupausten tutkimus on ollut kansainvälisesti nousussa.

– Vaalilupauksia on alettu tutkia eri maissa. Kun on saavutettu muun muassa yhteisiä määritelmiä sille, mitä vaalilupaukset ovat, on alettu saada kansainvälisesti vertailukelpoisia tutkimustuloksia.

Suomi näyttäytyy tutkimuksessa maana, jossa vaalilupaukset toteutuvat suurin piirtein yhtä usein kuin muutenkin maissa, joissa on monipuoluejärjestelmä. Tulokset eivät siinä mielessä ole olleet yllättäviä.

Joissakin maissa, joissa puoluejärjestelmä toimii eri lailla kuin Suomessa, vaalilupaukset voivat toteutua vielä useamminkin. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Iso-Britannia, jota käytännössä pitkälti johtaa yksi puolue kerrallaan, tai Ruotsi, jossa puolueilla on ollut tapana muodostaa kilpailevia blokkeja.

Lupausten rikkomiset uutisoidaan, pitämiset ei

Vaalilupausten elinkaari on pitkä. Kun puolue lupaa vaaliohjelmassaan jonkin asian, seuraavaksi voidaan tarkastella, päätyykö se hallitusohjelmaan. Sitten hallitusohjelman pitäisi toteutua, ja lopulta kansalaisillakin voi olla erilaisia mielikuvia siitä, toteutuiko lupaus vai ei.

– Kun kansalaisilta kysytään, toteutuivatko vaalilupaukset, he saattavat vastata kielteisesti. Kun kysytään konkreettisista lupauksista yksitellen, niin sitten he kyllä tunnistavat, että ne ovat toteutuneet. Tämä on kiinnostava ilmiö, Ylisalo kertoo.

Tietty epäluuloisuus on kenties demokratian piirre. Toisaalta mielikuviin voi vaikuttaa myös media, joka uutisoi helpommin vaalilupausten rikkomiset kuin niiden pitämiset.

Tutkijalle viimeiset vuodet ovat olleet mielenkiintoista aikaa.

– On ollut pandemia, Ukrainan sota ja inflaatio, jotka ovat vaatineet hallitukselta luovuutta. Vaikka on täytynyt hoitaa akuutteja kriisejä, niin silti vaalilupauksiakin on viety eteenpäin. Esimerkiksi soteuudistus ja perhevapaauudistus ovat toteutuneet.

Voikin olla niin, että ennen huhtikuun eduskuntavaaleja saattaa olla hyvä idea vilkaista puolueiden vaaliohjelmia. Ne voivat kertoa politiikan suunnasta enemmän kuin uskomme.

Juha Ylisalon luento Vaalilupauksista politiikan sisällöiksi: uusia alkuja vai vanhan jatkoa? kuullaan Tieteen päivillä 15.1.2023 klo 11.

Teksti: Taina Vuokko