Tieteen vapauden ja tutkijoiden toiminnan rajoitukset ovat yleistyneet eri puolilla maailmaa 2010-luvulla.

Kansainvälinen Scholars at Risk -järjestö seuraa tieteen vapauden ja tutkijan sananvapauden loukkauksia eri puolilla maailmaa. Lokakuun lopulla järjestön julkaiseman Free to think -raportin mukaan edellisen vuoden aikana yhteensä 79 tutkijaa eri puoli maailmaa joutui väkivallan uhriksi, katosi tai kuoli. Perusteettomasti vangittuja oli yhteensä 88 ja tekaistujen syytösten kohteeksi joutui 60 tutkijaa. Lisäksi 22 tutkijaa menetti työpaikkansa ja 15 joutui matkustusrajoitusten kohteeksi.

Suurin osa vakavimmista tieteen vapauden loukkauksista tapahtuu väkivaltaisesti ja autoritaarisesti hallituissa Afrikan ja Aasian valtioissa. Viime aikoina erilaiset tieteen vapauden ja tutkijoiden sananvapauden rajoitukset ovat levinneet kuitenkin myös Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa varsinkin ympäristötutkimusta ja ympäristötutkijoiden sananvapautta rajoitettiin merkittävästi George W. Bushin presidenttikaudella 2001–2009. Sama kehitys on jatkunut Donald Trumpin kaudella, kun ympäristötutkimuksen ja -hallinnon määrärahoja on vähennetty ja tärkeiden virastojen johtoon on nimitetty ilmastoskeptikoita.

Tieteen autonomian ja tutkijoiden sananvapauden kaventaminen ennakoi usein myös laajempia sananvapauden ja muiden perusoikeuksien loukkauksia. Siksi kyse ei pelkästään ”akateemisesta” asiasta. Euroopassa tutkijoilla on ollut vaikeuksia viime aikoina erityisesti Unkarissa ja Puolassa. Pietarissa Eurooppalainen yliopisto (EUSP) taisteli venäläisten viranomaisten kanssa yli vuoden opetusluvastaan.

"Yliopistojen ja tutkimuslaitosten toiminnan rajoittaminen eivät ole ainoita keinoja rajoittaa tieteen vapautta. Lisääntyvä poliittinen ja taloudellinen ohjaus pyrkii suitsimaan yliopistojen, tutkimuslaitosten tai yksittäisten tutkijoiden toimintaa."

Unkarissa tieteen vapauden symboliksi on noussut keskieurooppalainen CEU-yliopisto (Central European University). George Sorosin rahoittama yliopisto Budapestissa on ollut pitkään pääministeri Viktor Orbánin hallinnon silmätikkuna. Vuonna 2017 Unkarissa tuli voimaan uusi yliopistolaki, joka oli suunnattu nimenomaan tätä yliopistoa vastaan. Sen jälkeen yliopisto on yrittänyt neuvotella asemastaan, mutta sen toimintaedellytykset ovat heikentyneet edelleen. Joulukuun alussa yliopisto päätti luovuttaa ja siirtää tutkintoon johtavan koulutuksensa Itävallan Wieniin.

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten toiminnan rajoittaminen eivät ole ainoita keinoja rajoittaa tieteen vapautta. Lisääntyvä poliittinen ja taloudellinen ohjaus pyrkii suitsimaan yliopistojen, tutkimuslaitosten tai yksittäisten tutkijoiden toimintaa. Tieteen vapauteen liittyy olennaisesti myös tutkijoiden sananvapaus yhteiskunnallisen keskustelun asiantuntijoina. Yhteiskunnallisen keskustelun ilmapiirin kiristyminen ja populististen liikkeiden nousu ovat tehneet tutkimustiedon ja asiantuntijoiden näkemysten kyseenalaistamisesta muodikasta. Toimittajien tavoin myös tutkijat ovat joutuneet vihapuheen, uhkailun ja vainon kohteeksi varsinkin sosiaalisessa mediassa. Ongelma on ikävä kyllä tuttu myös Suomessa, kuten Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan kyselyt vuosina 2015 ja 2017 osoittivat.

Tieteen vapauden ongelmia kartoittaa kiinnostavasti CEU:n rehtorin, kanadalaisen Michael Ingatieffin, toimittama kirja Academic Freedom – The Global Challenge (2017). Ignatieff muistuttaa, että tieteen vapaus on liian tärkeä asia jätettäväksi pelkästään yliopistojen ja tutkijoiden puolustettavaksi. Se on tärkeä osa demokratiaa.

Tieteen vapaus on esillä myös Tieteen päivillä (9.-13.1.), joiden teemana on tällä kertaa Rohkeus – Mod. Avajaisesitelmän pitää 9.1.2019 CEU:n vararehtori Éva Fodor, joka on puolustanut rohkeasti akateemista vapautta hallituksen toimia vastaan. Hänen mukaansa Unkarissa instituutioiden lisäksi kokonaiset tutkimusalat, kuten sukupuolen- tai pakolaisuudentutkimus, ovat uhattuina. Rohkeutta vaaditaan julkiselta keskustelulta puolustaa instituutioiden, kuten yliopistojen ja oikeuslaitoksen, riippumattomuutta.

Tutustu Tieteen päivien avajaisohjelmaan klikkaamalla linkkiä:

Tieteen päivien avajaiset 9.1. klo 16.00

Teksti: Esa Väliverronen ja Ilari Hetemäki. Väliverronen on Tieteen päivien ohjelmatoimikunnan jäsen ja Hetemäki pääsihteeri.