Tieteen päivillä 2021 sukelletaan suurten kysymysten äärelle. Ensi tammikuussa järjestettävä tapahtuma tarjoaa lukuisia kiinnostavia näkökulmia muun muassa tiedon luonteesta ja tulevaisuudesta sekä tiedon ja päätöksenteon suhteesta Hyvä ja paha tieto -teemalla. Tulevien päivien visuaalisen ilmeen ja tunnuskuvan sekä niissä uljaana koreilevan riikinkukon on suunnitellut graafinen muotoilija Marja-Leena Muukka. Päivien teemasta inspiraationsa saanut Muukan toteutus kuvastaa paitsi Tieteen päivien laadukasta ja monipuolista ohjelmaa, myös johdattelee katsojan vastakohtien äärelle.

Tieteen päivien 2021 teema on Hyvä ja paha tieto, jonka taustalla on Raamatustakin tuttu kertomus Hyvän ja pahan tiedon puusta. Tarinan mukaan Jumala kieltää ihmistä syömästä puun hedelmiä, jotta ihminen ei tulisi tietoiseksi hyvästä ja pahasta. Miten teoksesi riikinkukko kuvaa tulevien päivien teemaa?

Julisteen riikinkukko kuvastaa Tieteen päiviä ylpeästi tapahtumana, joka tarjoaa laadukasta ja monipuolista ohjelmaa. Tarkoituksenani sen suunnittelussa oli aluksi kuvata ja tuoda esiin vastakohtia. Kun tutkin kuva-arkistoani, löysin kuvia vuosia sitten kuvaamistani riikinkukoista. Aloin etsiä riikinkukon symbolista taustaa ja sain selville, että se oli ainoa eläin, joka ei Eedenin puutarhassa syönyt Eevan tarjoamaa hyvän ja pahan tiedon puun hedelmää. Tarinan mukaan riikinkukko sai näin Jumalalta lahjaksi kuolemattomuuden.

- Halusin rakentaa kuvasta yllätyksellisen ja jopa maagiseen realismiin vivahtavan kokonaisuuden, jossa on toden ja epätoden vuoropuhelua, kertoo visuaalisen ilmeen suunnitellut Marja-Leena Muukka.

Millaisen näkökulman riikinkukko ja sen yksityiskohdat avaavat päivien teemaan?

Riikinkukko-tematiikka kutsuu tapahtumakävijän pohtimaan päivien teeman mukaisesti vastakkaisuuksia, sillä myös riikinkukko itse on nähty niin hyvänä kuin pahana. Aikojen ja uskontojen saatossa riikinkukkoja alettiin pitää esimerkiksi paratiisin asukkaina ja taivaallisen ihanuuden sekä kuolemattomuuden vertauskuvina. Roomassa feeniksinäkin pidetty riikinkukko symboloi uudistuskykyä ja elinvoimaa. Kirkolle feeniks taas oli ylösnousemuksen vertauskuva ja uskoon tulemisen symboli. Toisaalta upeapyrstöinen lintu on saanut palvella myös ylpeyden vertauskuvana. Irakin ja Syyrian jesidiläisyydessä riikinkukko on kuvastanut ylimmäistä enkeliä, jota ympäröivässä islamilaisessa maailmassa on verrattu itseensä Saatanaan.

Julisteessa riikinkukon pyrstön kuviot ovat kuin silmiä. Mitä ne edustavat luomuksessasi?

Silmät riikinkukon sulissa kuvaavat tapahtumassa esiintyvien eri asiantuntijoiden ja yleisön edustajien näkökulmia – elävää keskustelua puolesta ja vastaan. Lisäksi ne kuvastavat Tieteen päivien laajaa tapahtumatarjontaa. Halusin rakentaa kuvasta yllätyksellisen ja jopa maagiseen realismiin vivahtavan kokonaisuuden, jossa on toden ja epätoden vuoropuhelua.

Miten valitsemasi typografia tukee julisteen ilmettä ja kuvaa?

Tapahtumailmeen typografia rakentuu ITC Usherwood Std -kirjasimen ympärille ja tämän eri leikkauksiin. Kirjasimen muotokieli peilaa kukkomaista askellusta ja sopii näin mainiosti osaksi tapahtuman visuaalista ilmettä.

Millaisia omalle tyylillesi ominaisia piirteitä Tieteen päivien tunnuskuvasta ja julisteesta löytyy?

Tämä Tieteen päivien tunnuskuva ei värikkyydessään ja runsaudessaan edusta oikeastaan laisinkaan yleensä täysin vastakkaista tyyliäni. Vaikka työskentelyni perustuu useimmiten kuva-aiheiden rakentamiseen ja pidän typografiaa tärkeänä elementtinä, olen muuten ratkaisuissani aika minimalistinen. Toisaalta pyrin monesti rakentamaan kuvaan mukaan jotakin yllättävää, jota katsoja ei välttämättä heti huomaa, kuten tässäkin Tieteen päivien tunnuskuvassa.

Hauska sattuma on ollut se, että tänä vuonna hyvin moni töistäni on sivunnut lintutematiikkaa. Esimerkiksi juuri ilmestyneen Katja Kaukosen kaunokirjallisen Saari, jonne linnut lentävät kuolemaan (WSOY) -teoksen kannessa katsoja saattaa aluksi nähdä vain lintuja merellisessä maisemassa, mutta tarkemmin katsottuna huomaa, että linnuilla onkin ihmisjalat.

Marja-Leena Muukka

• Syntynyt Espoossa 1965.
• Opiskellut Vapaa Taidekoulussa ja Lahden Muotoiluinstituutissa.
• Työskennellyt muun muassa taittajana, kuvittajana, yritys- ja tapahtumailmeiden suunnittelijana sekä kirjanmuotoilijana. Toiminut yrittäjänä yli 20 vuotta.
• Muukan työt ovat kiertäneet ympäri Eurooppaa monissa muotoilualan näyttelyissä. Tyylillisesti hänen töitään on kehuttu ”pohjoismaisiksi”.
• Tästä hänet tunnetaan: Vuoden Graafikko 2004. 

Tieteen päivät 2021 järjestetään Helsingin yliopiston Porthaniassa ja Tiedekulmassa sekä verkossa 13. –17.01.2021. Päivien ohjelma ja aikataulut julkaistaan 29.10.2020.