Nuorten päivä 13.1.
Tieteen päivien Nuorten päivä järjestetään keskiviikkona 13.1.2021 kouluille tilattavina työpajoina, verkon välityksellä järjestettävinä etätyöpajoina sekä striimattavina verkkoluentoina. Päivän ohjelma on suunnattu 9.-luokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille. Ilmoittautuminen Nuorten päivään on päättynyt. Mukaan ilmoittautuneiden ryhmien yhteyshenkilöt saavat lisätietoja luentojen ja työpajojen toteutuksesta viimeistään viikolla 1. Mahdolliset kysymykset voi lähettää osoitteeseen nuortenpaiva(at)tieteenpaivat.fi.
Ohjelma
Kouluille tilattavat työpajat
Toisen asteen oppilaitokset ja yläasteet (9.-luokat) voivat tilata Nuorten päivän työpajoja omille kouluilleen. Tilauksen edellytyksenä on se, että Nuorten päivän aikana (13.1. klo 09.00–15.00) työpajaan osallistuu koululta 3–4 ryhmää, jotta työpaja päästään vetämään päivän aikana vähintään kolmesti.
Tilastoasiantuntijan työ on yhteiskunnallisesti merkittävää ja monesti myös hyvin antoisaa. Tietoon perustuvassa päätöksenteossa tehdyt ratkaisut pitää pystyä perustelemaan luotettavalla tiedolla. Työssä sukelletaan päivän uutisotsikoiden taakse selvittämään, miten asiat oikeasti ovat. Ensin on ymmärrettävä mikä jossakin yhteiskunnallisessa ilmiössä on ongelma tai haaste, sitten hankittava asiasta luotettavaa tilastotietoa, tehtävä analyysi aineistosta, omat johtopäätökset ja ratkaisuehdotukset ajankohtaisiin ongelmiin. Lopuksi on osattava koostaa omasta työstä esitys, kuunnella palautetta ja keskustella johtopäätöksistä. Tule työpajaan tutustumaan tilastoasiantuntijan työhön. Tunnistatko sinä valeuutiset ja faktat?
- Maksimiosallistujamäärä: 30 oppilasta / työpaja
- Minimiosallistujamäärä: 15 oppilasta / työpaja
- Työpajan kesto: 45 minuuttia
- Tilat ja tarvittavat välineet koululla: Luokkahuone, tietokone ja esitystekniikka. Kullakin oppilaalla tulee olla mahdollisuus käyttää tietokonetta, tablettia tai älypuhelinta.
Tervetuloa mukaan tarinalliseen työpajaan, jossa pohdimme yhdessä ja pienryhmissä itsemääräämisoikeuden ja vapaaehtoisen suostumuksen tärkeyttä kaikissa ihmissuhteissamme.
Ihmissuhteissa – myös somessa – suostumuksesta neuvotellaan jatkuvasti. Työpajassa tutustumme erilaisten tarinoiden kautta siihen, miten jokainen voi yhä paremmin kunnioittaa toisen itsemääräämisoikeutta. Itsemääräämisoikeuden ja vapaaehtoisen suostumuksen toteutuminen edellyttää hyvää vuorovaikutusta. Kunnioittava kohtaaminen, toisen arvostaminen yhdenvertaisena sekä suostumuksesta käytävä keskustelu suojaa seksuaaliselta hyväksikäytöltä tai seksuaaliväkivallalta niin kasvokkain kuin somessa. Tämä vahvistaa kaikkien hyvinvointia.
Tarinallisen työpajan harjoitukset edistävät oppijoiden tunnetaitoja korostamalla empatian, kunnioittavan kohtaamisen ja pettymysten sietämisen tärkeyttä.
Koulutuksen järjestää VIGOR-hanke yhdessä irak- ja iranilaistaustaisten VIGOR-mentorien sekä Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa (IDA) -tutkimushankkeen kanssa.
- Maksimiosallistujamäärä: 30 oppilasta / työpaja
- Minimiosallistujamäärä: 15 oppilasta / työpaja
- Työpajan kesto: 45 minuuttia
- Tilat ja tarvittavat välineet koululla: Luokkahuone, tietokone ja esitystekniikka
Työpajassa keskustellaan nuorten kanssa koulutuksen ylisukupolvisesta periytyvyydestä. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta. Työpajassa konkretisoidaan nuorten toisen ja kolmannen asteen opiskeluvalintojen taustatekijöitä ja etsitään yhteiskunnallisia ratkaisuja yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.
Työpaja alkaa lyhyellä alustuksella aiheeseen. Tämän jälkeen oppilaat jaetaan pienryhmiin. Jokainen ryhmä saa yhden kuvitteellisen nuoren profiilin. Pienryhmien tehtävänä on pohtia, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, kuinka korkean koulutuksen profiilissa esitelty nuori tulee lopulta hankkimaan.
Ryhmätöiden tulokset kerätään joko taululle tai digitaaliselle alustalle. Työskentelyn apuna käytetään apukysymyksiä ja työpajan vetäjät kiertävät pienryhmissä. Työpajan ryhmätyöt puretaan siten, että pienryhmät vertailevat töitään toisen pienryhmän kanssa. Ryhmät keskustelevat kuvitteellisten nuorten koulutusvalintojen erojen keskeisimmistä syistä. He pohtivat, mitkä syistä ovat epätasa-arvoisia ja mitä syille voisi tehdä. Työpaja päättyy yhteiseen yhteenvetoon vetäjien kanssa.
Työpajan vetävät Elina Kilpi-Jakonen (Turun yliopisto) ja Outi Sirniö (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), ja mukana järjestelyissä ovat Erika Lilja ja Mari Leino (Turun yliopisto).
- Maksimiosallistujamäärä: 30 oppilasta / työpaja
- Minimiosallistujamäärä: 15 oppilasta / työpaja
- Työpajan kesto: 45 minuuttia
- Tilat ja tarvittavat välineet koululla: Luokkahuone, tietokone ja esitystekniikka. Mahdollisuus käyttää joko taulua tai digitaalista alustaa (INVEST voi tuoda mukanaan esim. Flinga- tai Viima-alustan).
Mitä kaikkea kielellä voi tehdä? Mitä kielen pinnan alle kätkeytyy? Työpajassa heittäydytään kielentutkijoiksi, tarkastellaan ja tunnistetaan eri tekstilajeja edustavia tekstejä ja pureudutaan siihen, millä tavoin tekstilaji näkyy kielessä. Työpajan tavoitteena on osallistujien havainto siitä, miten paljon heillä itsellään on tietoa kielestä ja minkälaisia ilmiöitä kielen- ja tekstintutkimuksessa voidaan tarkastella.
Työpaja toteutetaan pienryhmätyöskentelynä sekä keskustelemalla yhdessä osallistujien havainnoista. Työpajan vetävät suomen kielen tutkijat Veera Hatakka, Pilvi Heinonen, Helena Nurmikari, Henri Satokangas ja Elina Vitikka. Työpajan järjestää Kotikielen Seura: http://www.kotikielenseura.fi/.
- Maksimiosallistujamäärä: 40 oppilasta / työpaja
- Minimiosallistujamäärä: 15 oppilasta / työpaja
- Työpajan kesto: 40 minuuttia
- Tilat ja tarvittavat välineet koululla: Luokkahuone.
Tiesitkö, että jokaisen kotikeittiön biojätteestä löytyy väriaineita? Tervetuloa osallistumaan työpajaan, jossa tutustutaan luonnonväriaineisiin ja siihen, miten niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi vaatteiden valmistuksessa sekä pientuotannon että massatuotannon näkökulmasta. Työpajassa pohditaan vaatteiden väriaineiden ekologisuutta, kuten sitä miten luonnonvärit eroavat synteettisistä väriaineista. Työpajassa tehdään myös pieni luonnonväreihin liittyvä suunnittelutyö.
Työpaja sopii esimerkiksi kotitalouden, käsityön, kuvataiteen ja kemian oppiaineisiin sekä kestävyyskasvatuksen teemoihin. Työpajan vetäjinä toimivat Helsingin yliopiston käsityönopettajaopiskelijat. Tutustu Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan BioColour-hankkeeseen osoitteessa: www.biocolour.fi
- Maksimiosallistujamäärä: 12 oppilasta / työpaja
- Minimiosallistujamäärä: 10 oppilasta / työpaja
- Työpajan kesto: 45 minuuttia
- Tilat ja tarvittavat välineet koululla: Luokkahuone, jossa on tarpeeksi paljon laskutilaa, vesipiste sekä tietokone ja esitystekniikka. Lisäksi tarvittavat välineet: maalarinteippiä, suojakangas pöydille, sakset (jokaiselle osallistujalle omat), muutamia dekantterilaseja, kaksi siirrettävää keittolevyä, vedenkeitin, neljä kattilaa ja siivousvälineet loppusiivousta varten.
Tässä työpajassa sukelletaan vaatesuunnittelun ja tekstiilien kiertotalouden maailmaan. Puhumme ensin siitä, millä tavalla tekstiilien kulutuksemme on kestämätöntä ja miten sen pitää muuttua. 3-4 hengen tiimit toimivat muotisuunnittelijoina, ja luovat vaatteen, joka on enemmän kuin vain hyvännäköinen design. Tiimit vastaavat samoihin kysymyksiin kuin oikeidenkin vastuullisten vaatemerkkien suunnittelijat. Kuinka yhdistää kannattava liiketoimintamalli vastuulliseen tuotantoon? Miten luoda loppuelämän kestävä vaate, täysin kierrätettävä vaate tai vaate, jonka tyyliin ei kyllästy ikinä?
Työpajan järjestää FINIX-kestävät tekstiilisysteemit -tutkimushanke.
- Maksimiosallistujamäärä: 30 oppilasta / työpaja
- Minimiosallistujamäärä: 15 oppilasta / työpaja
- Työpajan kesto: 1h 30min
- Tilat ja tarvittavat välineet koululla: Luokkahuone. Oppilailla tulee olla käytössä laitteet, joilla he pääsevät hakemaan tietoa internetistä sekä aikakausilehtiä kollaasityöskentelyä varten.
Etätyöpajat
Nuorten päivän etätyöpajat järjestetään erilaisia verkkoalustoja hyödyntäen. Työpajat toteutetaan useamman kerran tapahtumapäivän aikana. Tarkemmat aikataulut löytyvät työpajojen kuvauksista.
Monitieteinen tutkimusryhmämme on aloittamassa uuden kulttuurin tutkimusprojektin ja teidät on valittu tutkimusavustajiksemme! Tutustumme humanistisen tutkimuksen näkökulmiin, vaiheisiin ja haasteisiin aineiston pohjalta ryhmissä suoritettavien pientutkimusten kautta. Kukin ryhmä pääsee tekemään omat tutkimuksensa sekä tutustumaan aineistojen monitulkintaisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mistä kulttuurista on kyse!
- Maksimiosallistujamäärä: 40 oppilasta / työpaja (etätyöpajan osallistujat voivat tulla eri kouluista)
- Työpajan toteutukset: klo 9.00–9.45, klo 10.00–10.45, klo 12.15–13.00 ja klo 13.15–14.00
- Työpajan käyttämä verkkoalusta: ilmoitetaan myöhemmin
- Osallistumiseen tarvittavat tilat ja välineet: Työpajassa työskennellään 3–5 henkilön ryhmissä. Jokaisella ryhmällä on oltava vähintään yksi tietokone ja mahdollisimman paljon työrauhaa.
Kun sosiaalisessa mediassa keskustellaan monikulttuurisuudesta, mistä oikeastaan keskustellaan ja kuka keskustelee? Työpajan tavoitteena on avata osallistujille monikulttuurisuuden eri määritelmiä sekä analysoida somessa käytävää keskustelua ilmiön ympärillä. Tule työpajaan tutkimaan aineiston pohjalta monikulttuurisuudesta käytävää keskustelua ja kriittisesti arvioimaan käsitteen käyttötapoja.
- Maksimiosallistujamäärä: 40 oppilasta / työpaja (etätyöpajan osallistujat voivat tulla eri kouluista)
- Työpajan toteutukset: klo 9.00–9.45, klo 10.00–10.45, klo 12.15–13.00 ja klo 13.15–14.00
- Työpajan käyttämä verkkoalusta: ilmoitetaan myöhemmin
- Osallistumiseen tarvittavat tilat ja välineet: Osallistujat tarvitsevat omat mikrofonilla ja kameralla varustetut tietokoneet.
Tiesitkö, että kielessä käytetyt konsonantit saattavat riippua esi-isien ruokavaliosta? Tai oletko kuullut, että joissain kielissä ainoat värisanat ovat vaalea ja tumma? Tule kielitieteen työpajaan tutustumaan maailman kielelliseen monimuotoisuuteen! Työpajassa osallistujat pääsevät ratkomaan kielitieteellisiä päättelytehtäviä kielitieteen opiskelijoiden ja tutkijoiden tuella. Aiempaa tietämystä alasta ei tarvita, yleinen kiinnostus kieliin ja looginen päättelykyky riittävät.
Työpajan tehtävät ovat osa kielitieteen olympialaistoimintaa – lue lisää ja tutustu tehtäviin: https://blogs.helsinki.fi/kielitieteen-olympialaiset/.
- Maksimiosallistujamäärä: 40 oppilasta / työpaja (etätyöpajan osallistujat voivat tulla eri kouluista)
- Työpajan toteutukset: klo 9.00–9.45, klo 10.00–10.45, klo 12.15–13.00 (TÄYNNÄ) ja klo 13.15–14.00
- Työpajan käyttämä verkkoalusta: ilmoitetaan myöhemmin
- Osallistumiseen tarvittavat tilat ja välineet: Osallistujat tarvitsevat omat tietokoneet.
Ursan tähtitaivastyöpajassa tutustutaan yllämme avautuvan taivaan ilmiöihin käytännönläheisesti ja kiinnostavasti. Käymme läpi mitä taivaalla on juuri nyt nähtävissä, mitä sieltä voi ylipäätään löytää ja miten, sekä syitä sille, miksi taivas näyttää siltä kuin näyttää. Tutuksi tulevat niin tähtikuviot, planeetat kuin muutkin tähtitaivaan ilmiöt. Aiheet käsittelevät koko maailmankaikkeuden kirjoa, mutta lähtökohtana on tutut ilmiöt sekä omin silmin onnistuvat havainnot. Jätämme myös aikaa avaruuden ihmettelystä heränneille kysymyksille.
- Maksimiosallistujamäärä: 40 oppilasta / työpaja (etätyöpajan osallistujat voivat tulla eri kouluista)
- Työpajan toteutukset: klo 9.00–9.30 (TÄYNNÄ), klo 10.00–10.30 (TÄYNNÄ), klo 12.00–12.30 (TÄYNNÄ), klo 13.00–13.30 (TÄYNNÄ) ja klo 14.00–14.30 (TÄYNNÄ).
- Työpajan käyttämä verkkoalusta: Google Meet -videopuhelu
- Osallistumiseen tarvittavat tilat ja välineet: Luokkahuone, jossa on tietokone, suuri näyttö tai valkokangas sekä äänentoistolaitteisto. Tilan on oltava pimennettävissä, jotta yksityiskohdat näytöllä erottuvat. Kysymyksiä voi esittää työpajan aikana joko mikrofoniin tai opettajan kuratoimana chattiin.
Historialliset lähteet eivät ole objektiivisia raportteja menneisyydestä, vaan ne kuvastavat aina jonkun ihmisen tai ryhmän kokemusta asioista. Siksi samasta tapahtumasta kertovat lähteet voivat olla keskenään jopa ristiriitaisia. Latinalainen Amerikka taas jää koulun historian tunneilla usein varsin pimentoon. Tule pelaamaan roolipeliä, jossa pääset tutustumaan erääseen koulussa tuskin esiin nousseeseen, mutta teemoiltaan edelleen varsin ajankohtaiseen asiaan Latinalaisen Amerikan historiasta: Brasiliassa vuosina 1889–1914 harjoitettuun valkaisun politiikkaan. Roolipelissä pääset eläytymään jonkun näitä tapahtumia eläneen ihmisryhmän rooliin ja miettimään, miten nämä ihmiset ovat tilanteen kokeneet ja millaisia lähteitä nämä kyseiset ihmiset ehkä jättäisivät jälkeensä. Lopuksi pääset näkemään, kertovatko muiden roolihahmojen tuottamat lähteet tapahtumista samaa tarinaa kuin omasi.
- Maksimiosallistujamäärä: 40 oppilasta / työpaja (etätyöpajan osallistujat voivat tulla eri kouluista)
- Työpajan toteutukset: klo 9.00–9.45, klo 10.00–10.45, klo 12.15–13.00 ja klo 13.15–14.00
- Työpajan käyttämä verkkoalusta: ilmoitetaan myöhemmin
- Osallistumiseen tarvittavat tilat ja välineet: Osallistujat tarvitsevat omat tietokoneet, kyniä ja paperia.
Työpaja keskittyy nuoriin vaikuttajina ja nuorten yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Työpaja koostuu lyhyestä alustuksesta, jossa tuodaan esiin tutkimushavaintoja siitä, mihin nuoret haluavat vaikuttaa ja miten nuoret vaikuttavat yhteiskunnassa. Alustuksessa esitellään myös yksi nuorten toteuttama vaikuttamiskampanja. Työpajan pääpaino on oppilaiden omassa työskentelyssä: oppilaat jakautuvat ryhmiin, joissa he suunnittelevat oman vaikuttamisteon (mihin ja miten lähden vaikuttamaan).
- Maksimiosallistujamäärä: 20 oppilasta / työpaja (etätyöpajan osallistujat voivat tulla eri kouluista)
- Työpajan toteutukset: klo 9.00–9.45 (TÄYNNÄ), klo 10.00–10.45 (TÄYNNÄ) ja klo 12.15–13.00 (TÄYNNÄ)
- Työpajan käyttämä verkkoalusta: ilmoitetaan myöhemmin
- Osallistumiseen tarvittavat tilat ja välineet: Luokkahuone, tietokone, verkkoyhteys ja esitystekniikka. Osallistujat tarvitsevat lisäksi kyniä ja isoja paperiarkkeja suunnittelutyöhön.
Norjalainen nykytaiteilija Jana Winderen on erikoistunut tekemään taidetta maailman merissä elävien eliöiden kuten kalojen, äyriäisten, hyönteisten ja nisäkkäisen äänistä. Meribiologiaa opiskellut taiteilija hyödyntää äänitystyössään tietoaan meristä sekä alan huipputeknologiaa. Taiteilijan ääninäytteistä koostamat sävellykset tuovat pinnan päälle harvoin nähdyn maailman, joka kuitenkin on kiinteä osa elämäämme ja hyvinvointiamme. Ääniin perustuvat teokset tarjoavat meille totutusta poikkeavan tavan havainnoida vedenalaisen elämän syklejä, mutta myös meren ekosysteemin horjumista.
Winderenin taide herättelee pohtimaan, mitä meidän tulisi tietää merten hyvinvoinnista ja miten voimme arkisilla valinnoillamme vaikuttaa meille läheisen Itämeren tilaan. Itämeren hyvinvointi on keskiössä Winderenin Helsingin Soutustadionille elokuussa 2021 rakentamassa Listening Through the Dead Zones -ääniteoksessa.
Winderenin teoksen tuottava nykytaideorganisaatio IHME Helsinki tarjoaa itsenäisesti koulussa hyödynnettävän opetuspaketin. Paketti koostuu Winderenin ääniteoksesta Spring Bloom in the Marginal Ice Zone, taiteilijan videohaastattelusta sekä aineistosta, johon on koottu Suomen johtavien Itämeren tutkijoiden suosittelemia kaikille soveltuvia tapoja suojella Itämerta ja osallistua meren tilan tutkimukseen.
IHME Helsinki yhdistää toiminnassaan taidetta ja tiedettä ja tarjoaa toiveikkuutta aikamme ympäristökriisiin.
- Opetuspaketti on tilattavissa sähköpostitse osoitteesta nuortenpaiva(at)tieteenpaivat.fi
- Opetuspaketin käyttö edellyttää äänentoiston ja näytön. Aineisto on hyödynnettävissä myös etäopetuksessa. Aineistoa voidaan hyödyntää 1-2 oppitunnin aikana. Sopii erikokoisille opetusryhmille.
Verkkoluennot
Nuorten päivän luentokokonaisuudet koostuvat kahdesta 20 minuutin mittaisesta puheenvuorosta ja yleisökysymyksistä, joita voi esittää Viestiseinä-palvelun kautta. Luento-ohjelma striimataan Helsingin yliopiston Porthanian PII-salista. Luentoja ei tallenneta.
- Apulaisprofessori Pauliina Ilmonen (Aalto-yliopisto): Tilastot vai totuus?
- Lehtori Lauri Viitasaari (Aalto-yliopisto): Kristallipallon takana – Mitä voimme ennustaa ja kuinka luotettavaa se on?
Keräämme ja tallennamme valtavia määriä dataa joka päivä. Keräämme erilaisia aineistoja, koska haluamme ymmärtää itseämme ja maailmaa. Haluamme selittää erilaisia ilmiöitä ja oppia uutta. Mutta mikä on tilastotieteen rooli vaihtoehtoisten totuuksien aikana? Miten tilastoja voidaan hyödyntää päätöksenteossa? Voiko tilastoilla valehdella?
”Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen”, tokaisi aikanaan Ahti Karjalainen, tehden suomalaisille tutuksi tanskalaisfyysikko Niels Bohrin kuuluisan lausahduksen. Siltikin törmäämme ennustuksiin päivittäisessä elämässämme, ja teemme niitä itsekin jatkuvasti, sekä tietoisesti että tiedostamatta. Mutta mitä ennustaminen oikein on, ja miten sitä voi tehdä? Onko luotettavia ennustuksia olemassa?
- Johtaja Ulla-Maija Forsberg (Kotimaisten kielten keskus): Stadin slangin alkuperä
- Yliopistonlehtori, dosentti Terhi Ainiala (Helsingin yliopisto): Nykypäivän slangi
Kieli on samanaikaisesti sekä yhteisöllisyyden että erottautumisen väline. Kieli voi olla enemmän kuin äidinkieli, se voi olla myös identiteettiä luova tekijä. Slangi on tyypillinen ilmiö kielestä identiteetin rakentajana, me-hengen luojana ja keinona erottautua muista.
Stadin slangi syntyi Helsingin työläiskortteleissa 100–130 vuotta sitten. Sen lähtökohtana oli suomen ja ruotsin kielten törmääminen. Kielikontakti onkin usein tilanne, jossa kieli saattaa kokea nopeita muutosprosesseja, kun siihen vaikuttavat samalla kertaa niin toisen kielen sanat kuin äännepiirteetkin. Stadin slangin tapauksessa näyttää käyneen niin, että suomenkieliset pojat ovat tarpeeksi ruotsia kuultuaan ja mitä ilmeisimmin sitä myös aika hyvin osattuaan kokeneet, että suomea voi puhua myös ruotsin sanoin. Toisin sanoen melkein minkä tahansa sanan pystyi vaihtamaan slangin nimissä ruotsin sanaan. Sama ilmiöhän on nykyään käynnissä englannin kielen kanssa.
Syntyessään slangi toimi selvästi suomen- ja ruotsinkielisiä nuoria yhdistävänä tekijänä ja erotti heitä vanhempiensa sukupolvesta. Se oli myös nuorison selkeä identiteetin rakentaja. Sittemmin erityisesti vanha stadin slangi on toiminut myös ”aitojen” stadilaisten identiteetin ilmaisimena.
Ruotsin kieli ei tunnetusti ole stadin slangin ainoa komponentti; aineksia on saatu myös muista kielistä, erityisesti venäjästä, mutta jonkin verran myös saksasta ja myöhemmin erityisesti englannista. Mukana vilahtelee myös italian ja romanikielen sanoja. Moni slangisana on peräisin suomen murteista. Erityisesti ruotsin ja venäjän kautta saaduista lainasanoista voidaan myös tehdä päätelmiä nuorison kielikontaktien laadusta ja intensiteetistä Stadin slangin syntyvaiheissa.
Luennolla Ulla-Maija Forsberg tarkastelee Stadin slangin alkuperää ja Terhi Ainiala luo katsauksen 2000-luvun slangiin.
- Professori Sakari Kuikka (Helsingin yliopisto): Millaisia ympäristötuhoja laaja öljyonnettomuus voisi aiheuttaa Suomenlahdella?
- Professori Otso Ovaskainen (Jyväskylän yliopisto): Pimeä biodiversiteetti
Naapurivaltiomme Venäjä elää öljystä. Niinpä se käyttää kansainvälistä oikeuttaan merenkulkuun ja kuljettaa joka päivä useamman tankkerin avulla öljyä Suomenlahden läpi. Yhdessä tankkerissa on noin 100 000 tonnia öljyä, eli kaksi rinnakkaista jalkapallokenttää joita peittää 16 metrin paksu öljykerros. Jos tälläinen määrä lävähtää Suomenlahden rannoille, me ja eliömme olemme pulassa. Suomenlahden poikkeuksellisilla rannoilla (erilaisia kuin ison meren tai järvien rannat) elää lähes sata sellaista pienistä esiintymistä koostuvaa uhanlaista lajia, joista kukin voisi hävitä pysyvästi rannikoltamme onnettomuuden yhteydessä. Tiede voi kertoa mihin ja missä järjestyksessä olemassa olevat öljypuomit tulisi asettaa eri sääoloissa, mutta emme sitä, kuinka paljon rahaa onnettomuuden estämiseen tulisi investoida. Tämä on viimekädessä yhteiskunnallinen arvokysymys.
Suuri osa biodiversiteetistä on näkymätöntä paitsi satunnaiselle luontoharrastajalle myös ammatikseen luontoa tutkivalle. Siksi myös biodiversiteetin katoamista voi olla vaikea omakohtaisesti hahmottaa, vaikka sitä koko ajan tapahtuukin. Pimeä biodiversiteetti -luento avaa, miten kartoitamme Suomen (ja koko maailman!) pimeän biodiversiteetin yhdistämällä DNA-, ääni- ja kuva-pohjaisia kartoitusmenetelmiä tilastotieteeseen ja koneoppimiseen. Uutta löydettävää on valtavasti: suurin osa kaikista maapallon eliölajeista on edelleen tieteelle tuntemattomia.
- Professori emerita Sirkka Ahonen (Helsingin yliopisto): Historia on vaarallinen oppiaine
- Akatemiatutkija Oula Silvennoinen (Helsingin yliopisto): Hankala holokausti: muistamisen politiikan ulottuvuuksia
Historian ”vaarallisuus” ilmenee siinä, että vallanpitäjät ovat tapauksittain jopa kieltäneet historian opetuksen. Näin tapahtui Saksassa Toisen maailmansodan jälkeen. Suomessakin joukko historian oppikirjoja kiellettiin ja hävitettiin. Tarkoituksena oli muokata yhteisön kollektiivista muistia sopivaksi uusiin poliittisiin oloihin. Tänäkin päivänä autoritaariset valtiot säätävät muistilakeja. Liberaaleissa demokratioissa historian väärinkäyttöä torjutaan vaalimalla kriittisen tiedonkäsittelyn taitoja, kuten faktan ja mielipiteen toisistaan erottamista ja menneisyyden lähestymistä eri ihmisryhmien näkökulmasta.
Toisen maailmansodan päätyttyä läntisten valtioiden edessä on ollut vaikea muistipoliittinen ongelma: miten omille kansalaisille kerrotaan sodan aikana ja sen yhteydessä tapahtuneista ihmisoikeusrikoksista, kuten juutalaisten kansanmurhasta holokaustista ja romanien kansanmurhasta? Miten omaa syyllisyyttä pystyttäisiin käsittelemään? Voitaisiinko samankaltaisten tapahtumien toistuminen estää valistustyöllä? Ja miten vastata niille, jotka edelleen halusivat kieltää tai vääristellä tapahtunutta?
- Yliopistonlehtori, dosentti Kirsi Peltonen (Aalto-yliopisto): Kosketuksia: Aalto Math&Arts
- Tutkijatohtori Taneli Luotoniemi (Aalto-yliopisto): Esineellisiä tulkintoja matemaattisista avaruuksista
Niin matematiikan kuin taiteen tutkimus on tekijälleen jännittävää, luovaa, hauskaa ja uusia maailmoja avaavaa. Molemmilla aloilla on myös täysin luvallista tutkia sellaisiakin asioita, joita ei ole lainkaan olemassa luonnollisessa todellisuudessamme. Lokeroituneet perinteet varhaiskasvatuksesta tutkijankoulutukseen voivat estää näkemästä muitakin yhteisiä intressejä. Matematiikan ideat saattavat jäädä dominoivien, vaikka sinänsä keskeisten tekniikoiden varjoon, eikä omakohtaista kosketusta pääse välttämättä helposti syntymään.
Taiteen tohtori Taneli Luotoniemi etsii uusia tapoja arkikäsityksemme vastaisten matemaattisten ilmiöiden kuvalliseen esittämiseen. Dosentti Kirsi Peltonen kertoo matematiikkaa ja taiteita yhdistävistä kansainvälisistä ja kansallisista projekteista.
- Professori Piia Jallinoja (Tampereen yliopisto): Vaihtoehtoiset terveysvaikuttajat ja ravitsemukseen liittyvä asiantuntijuus
- Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen: Ruokahype, muotidieetit vs. viralliset suositukset – ristipainetta somessa ja vastaanotolla.
Esitykset käsittelevät ajankohtaisia terveyteen ja ruokaan liittyviä ilmiöitä ja kiistoja julkisuudessa ja ravitsemusterapeutin vastaanotolla. Puhujat käsittelevät tutkimustiedon, kokemustiedon ja erilaisten itseoppineiden, “vaihtoehtoisten” terveysvaikuttajien välisiä konflikteja. Session esityksissä kysytään, minkälaisia motiiveja eri toimijoilla on, missä määrin ja millä tavoilla tiedeasiantuntijuutta tällä hetkellä haastetaan.Sessiossa pohditaan tekijöitä, jotka ovat aiheuttaneet maallikkotiedon ja itseoppineiden terveysvaikuttajien esiinnousun ja merkityksen kasvun, sekä kokemustiedon ja asiantuntijatiedon suhdetta.
