Nuorten päivä 13.1.
Tieteen päivien Nuorten päivä järjestetään 13.1.2023 klo 9.30–15.15 Helsingin yliopiston Porthaniassa (Yliopistonkatu 3) ja Kielikeskuksessa (Fabianinkatu 26). Päivä on suunnattu 9.-luokille ja toisen asteen opiskelijoille. Ilmoittautuminen paikan päällä järjestettäville luennoille ja työpajoihin on päättynyt.
Nuorten päivän luentokokonaisuudet kuvataan suorana lähetyksenä YouTubeen. Verkon välityksellä osallistuvia ryhmiä voi ilmoittaa mukaan sähköpostitse: info(at)tieteenpaivat.fi. Ilmoita viestissäsi mitä luentoa haluatte seurata verkon välityksellä, kuinka monta opiskelijaa ryhmässä on ja millä vuosikurssilla he ovat.
Kaikki Nuorten päivää koskevat kysymykset ja tiedustelut voi lähettää osoitteeseen info(at)tieteenpaivat.fi. Nuorten päivää tukee Helsingin Sanomain Säätiö.
Ohjelma
Nuorten päivän ohjelma koostuu luentokokonaisuuksista ja työpajoista.
Luennot
Nuorten päivän luentokokonaisuudet koostuvat kahdesta 20 minuutin mittaisesta puheenvuorosta ja yleisökysymyksistä. Luennoille voi osallistua paikan päällä Porthaniassa ja Kielikeskuksessa tai verkon välityksellä. Luentoja ei tallenneta.
Nuorten päivän avajaiset johdattelevat Tieteen päivien Alku-teeman äärelle. Tilaisuus toimii erinomaisena alustuksena päivän monipuolisille ohjelmalle.
Ohjelma-aikataulu
- klo 9.30: Tieteen päivien ohjelmatoimikunnan jäsen Paula Havaste toivottaa nuoret tervetulleiksi
- klo 9.45: Egyptologi Mia Meri: Alussa oli sana, muna ja Suuri kaakattaja
Muinaisesta Egyptistä tunnetaan viisi myyttiä maailman luomisesta. Mutta mitä ovat alut? Egyptologi Mia Meri (FM) esittelee erilaisia alkuja muinaisesta Egyptistä ja egyptologian historiasta, joiden jälkeen kuulijat kyseenalaistavat kaiken. Onko alkuja edes olemassa?
- klo 10.05: Tieteen päivien vastaava tuottaja Mandi Vermilä ohjeistaa nuoria päivän kulusta
Katso tapahtuma verkossa Youtuben Tiedetv:stä.
Joidenkin koirien sukupuita voidaan seurata kymmeniä polvia taaksepäin. Voidaanko koirien perimän tutkimusta soveltaa myös ihmisten perinnöllisten sairauksien selvittämiseen? Mitä tanskandoggien ja lagottojen genomit paljastavat ihmisen hermorappeumasta tai ahdistuneisuudesta?
Punkit mielletään usein iljettäviksi saalistajiksi, jotka vaanivat meitä ja karvakamujamme metsäpoluilla ja ruohikossa. Mitä muuta punkit voisivat meille merkitä? Suhtautuisimmeko punkkeihin suopeammin, jos ymmärtäisimme niiden suhdetta ihmisiin ja lemmikkieläimiin syvällisemmin?
- tutkija Sanna Lillbroända-Annala (Åbo Akademi): Mitä punkit voivat opettaa meille? Punkit ihmiskeskeisen maailman valokeilassa
- professori Hannes Lohi (Helsingin yliopisto): Koiran alku
Katso tapahtuma verkossa Youtuben Tiedetv:stä.
Mitä nuorisotutkimus on? Voiko nuorista tuotettuun tietoon vaikuttaa? Nuorisotutkimus on kiinnostunut nuorten elämästä ja ajatuksista sekä nuoruudesta elämänvaiheena. Tutkimustietoa tuotetaan yhdessä nuorten kanssa. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan nuoria koskevasta tutkimuksesta ja tutkimuksiin osallistumisesta!
- erikoistutkija Antti Kivijärvi (Nuorisotutkimusverkosto): Nuorten osallistuminen kyselytutkimuksiin
- tutkimusprofessori Sofia Laine (Nuorisotutkimusverkosto): Nuoret tiedon kanssatuottajina
Katso tapahtuma verkossa Youtuben Tiedetv:stä.
Avaruussäällä tarkoitetaan avaruuden olosuhteita, jotka voivat vaikuttaa teknologian luotettavuuteen tai ihmisen terveyteen. Tyypillisiä avaruussään ilmentymiä ovat kauniit revontulet, mutta joskus avaruussää voi ilmetä myös ylimääräisinä tasavirtoina sähkönsiirtolinjoissa. Aktiivisen avaruussään aikana voi myös tutka-, radio- ja satelliittisignaaleissa esiintyä häiriöitä. Mitä tapahtuu, kun avaruussää äityy myrskyksi?
- professori Minna Palmroth (Helsingin yliopisto): Tulossa: Myrskyisää avaruussäätä
- filosofian tohtori Kirsti Kauristie (Ilmatieteen laitos): On niitä avaruussäämyrskyjä koettu ennenkin
Katso tapahtuma verkossa Youtuben Tiedetv:stä.
Feminismi on poliittinen liike, joka on tavoitellut sukupuolten välistä tasa-arvoa 1800-luvulta lähtien. Feminismin tavoitteet ovat aina olleet sidoksissa kunkin ajan historialliseen kontekstiin. Tämän vuoksi liikkeen sisällä on syntynyt tasaisin väliajoin uusia alkuja. Minkälaisia alkuja 2000-luvulla voimistunut intersektionaalinen feminismi on synnyttänyt?
Feminism är en politisk rörelse som har strävat efter jämställdhet sedan 1800-talet. Det är en gränsöverskridande rörelse, vars mål alltid har varit kopplade till varje tids historiska sammanhang. Detta har fört med sig en flerstegskaraktär av rörelsens utvecklingen, vilket i sin tur har gett upphov till flera nya starter samtidigt.
- dosentti Heidi Kurvinen (Turun yliopisto): Intersektionaalisuus 1970-luvun feminismissä
- forskarstuderande Nina Nyman (Åbo Akademi): Feminismens ambivalenta förhållande till moderskap
Luentokokonaisuuden ensimmäisessä osassa tarkastellaan, kuinka matematiikan oivallukset ovat siivittäneet ympäröivän maailman ymmärrystä, ja vastavuoroisesti fysiikan teoriat askarruttaneet ja inspiroineet matemaatikkoja vuosisatojen ajan. Toisen osan aiheena ovat alkuluvut, joita on tutkittu antiikin ajoista saakka. Luennon aikana selviää, mitä alkuluvut ovat, mitä niistä nykyään tiedetään, missä niitä esiintyy ja miksi ne ovat mielenkiintoisia.
- professori Eveliina Peltola (Aalto-yliopisto): Matemaattinen fysiikka: uusia siltoja rakentamassa
- akatemiatutkija Kaisa Matomäki (Turun yliopisto): Alkuluvut – mitä, missä, miksi?
Seuraa tilaisuutta YouTuben Tiedetv-kanavalta.
Miten Suomea ja suomalaisuutta on sanoitettu ja kuvitettu eri aikoina? Suomea ei ole rakennettu umpiossa, vaan vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa. Miten se näkyy nykypäivän Suomessa? Minkälaisia vaikutuksia sillä on ollut historiaamme?
- professori Maria Lähteenmäki (Itä-Suomen yliopisto): Suomea rakennetaan rajoilta käsin: Suomen itärajan synty
- professori Tuomas Heikkilä (Helsingin yliopisto): Legendan alku: Pyhä Henrik ja paha Lalli
Katso tapahtuma verkossa Youtuben Tiedetv:stä.
Kognitiivisten toimintojen hermostollista perustaa voidaan tutkia mittaamalla ihmisten aivotoimintaa erilaisten tehtävien aikana. Esittelemme esimerkkeinä tästä magneettikuvauksella saamiamme tutkimustuloksia. Patrik Wikman kertoo, millaista aivotoimintaa liittyy valikoivasti tarkkailtuun puheeseen ja Artturi Ylinen avaa erilaisten matemaattisten tehtävien suorittamiseen liittyvää aivotoimintaa.
- professori Kimmo Alho (Helsingin yliopisto): Johdanto
- tutkijatohtori Patrik Wikman (Helsingin yliopisto): Miten aivot ottavat selvää puheesta keskellä hälyä?
- väitöskirjatutkija Artturi Ylinen (Helsingin yliopisto): Matematiikka aivoissa
Maapallolla puhutaan laskutavasta riippuen jopa yli 8 000 kieltä. Milloin ja miten ihmiskieli on saanut alkunsa ja miten tämä kielellinen monimuotoisuus on nykykäsityksen mukaan kehittynyt?
Voimme seurata kielten kehitystä vuosituhansien taakse, mutta joidenkin kielien alkuperät ovat paljon läheisemmässä historiassa. Kreolikieliä voi syntyä sellaisten ihmisryhmien kohtaamisista, joilla ei ole yhteistä kieltä, jolla kommunikoida. Miten tämä tapahtuu, mitä tiedämme uusien kielten ja kieliyhteisöjen synnystä?
- professori Matti Miestamo (Helsingin yliopisto): Johdanto
- apulaisprofessori Kaius Sinnemäki (Helsingin yliopisto): Ihmiskielen alku – kielen ja kielten evoluutio
- apulaisprofessori Eeva Sippola (Helsingin yliopisto): Uuden kielen alku – kreolikielen synty
Katso tapahtuma verkossa Youtuben Tiedetv:stä.
Musiikilla on roolinsa aivojen kuntouttamisen voimavarana, hyvinvoinnin lähteenä ja oppimisen edistäjänä. Musiikin hyödyntämistapojen lisäksi luentokokonaisuudessa pohditaan, mitkä asiat estävät musiikin käyttämistä eri yhteyksissä.
- professori Minna Huotilainen (Helsingin yliopisto): Musiikin mahdollisuudet oppimisen edistäjänä
- apulaisprofessori Teppo Särkämö (Helsingin yliopisto): Musiikki voimavarana aivojen kuntoutuksessa
Katso tapahtuma verkossa Youtuben Tiedetv:stä.
Nykymaailmassa tietoa on runsaasti tarjolla, eikä kaikki siitä pidä paikkaansa. Yhä tärkeämpää on osata lukea kriittisesti, sillä muutoin olemme helposti vedätettävissä. Mutta mitä tarkoittaa kriittinen lukutaito? Entä miten tieteen avulla tuotetaan luotettavaa tietoa? Tule kuulemaan, millä keinoilla tietotulvasta ja huuhaan keskeltä voi bongata sen, mihin kannattaa uskoa.
- tutkija Elina Hämäläinen (Jyväskylän yliopisto): Kriittisellä lukutaidolla huuhaata vastaan
- apulaisprofessori Johanna Kaakinen (Turun yliopisto): Oletko sinä huijattavissa?
Työpajat
Nuorten päivässä on pitkiä (1 h 45 min) ja lyhyitä (45 min) työpajoja. Työpajat järjestetään Helsingin yliopiston Porthaniassa ja Kielikeskuksessa. Ne vedetään päivän aikana useamman kerran eri ryhmille. Yhteen työpajaan mahtuu kerrallaan 40 nuorta.
Yhdysvaltain presidentinvaalit, koronapandemia ja Ukrainan sota saivat salaliittoteoriat kukkimaan. Kuka niitä levittää ja miksi ihmiset uskovat niihin? Työpajassa opetellaan tunnistamaan esimerkkien ja tehtävien avulla disinformaatioon, propagandaan ja salaliittoteorioihin liittyvät ominaispiirteet.
Työpajaa vetää Salaliittoteorioiden ihmemaassa -kirjan kirjoittaja, toimittaja ja tutkija Pasi Kivioja.
- Työpajan kesto: 1 h 45 min
- Työpajan toteutukset: klo 10.30–12.15 ja klo 13.30–15.15
Voiko hiilidioksidia nähdä, mitä hyötyä siitä on ja mitä se tekee vesistöille? Kemianluokka Gadolinin työpajassa pääset tutustumaan hiilidioksidiin konkreettisella tavalla sen kiinteässä muodossa. Työpajassa tutkitaan ja havainnoidaan hiilidioksidia eri näkökulmista, ja tutkitaan myös, miten sen avulla voi tehdä saippuakuplia.
- Työpajan kesto: 45 min
- Työpajan toteutukset: klo 10.30–11.15, klo 12.30–13.15, klo 13.30–14.15 ja klo 14.30–15.15
Legendat-roolipelissä matkustetaan lähitulevaisuuteen, jossa menneisyyden ja tulevaisuuden hahmot kohtaavat ja käyvät keskusteluja elämän tärkeistä asioista, kuten katsomuksista, uskomuksista ja kenties ihmiskunnan tulevaisuudesta. Legenda-hahmojen kautta keskustellaan muun muassa siitä, mikä on pyhää ja miten meidän tulisi elää siinä ajassa, jossa olemme. Nuorten päivässä pelaajat valitsevat legendahahmon ja kuvailevat tämän tekoja, ajattelua ja tunteita. Tavoitteena on löytää yhdessä ratkaisuja eri pulmiin.
Työpajan vetävät Tiina Parkkinen ja Riina Sinisalo. Työpajan järjestää Katsomukset.fi.
- Työpajan kesto: 1 h 45 min
- Työpajan toteutukset: klo 10.30–12.15 ja klo 13.30–15.15
Miten ihmisiä voidaan huijata? Tunnistatko manipuloinnin keinot? Tule tehtailemaan vakuuttavaa huuhaata ja harhaanjohtavia lähteitä Nuorten päivän huuhaatehtaaseen! Tehtaassa opitaan tunnistamaan, mikä tekee todistusaineistosta, perustelusta tai lähteestä epäluotettavan ja millä tavoin ihmisiin yritetään vaikuttaa. Samalla kilpaillaan vakuuttavimman huuhaan tehtailijan tittelistä.
Työpajan järjestävät LITERACY-ohjelman hankkeet FINSCI ja CRITICAL.
- Työpajan kesto: 1h 45min
- Työpajan toteutukset: klo 10.30–12.15 ja klo 12.30–14.15
Yhteiskuntasimulaattori on luokkahuoneessa pelattava oppimispeli, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua ja lisätä ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta, äänestämisestä ja yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta. Pelin tarkoituksena on osoittaa nuorille, että heidän äänellään on merkitystä ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen kuuluu kaikille. Pelin aikana äänestetään monista ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä ja niiden seurauksia simuloidaan yhdessä. Samalla nuoret pääsevät kokeilemaan elämää erilaisten ihmisten saappaissa. Minkälaisen yhteiskunnan te luotte?
Työpajan järjestää Yhteiskuntasimulaattori Oy.
- Työpajan kesto: 45 min
- Työpajan toteutukset: klo 10.30–11.15, klo 11.30–12.15, klo 13.30–14.15 ja klo 14.30–15.15
Planetaarioesityksessä kerrotaan, mitä taivaalla on juuri nyt nähtävissä, mitä sieltä voi ylipäätään löytää ja miksi taivas näyttää siltä kuin näyttää. Tähtikuviot, planeetat ja muut tähtitaivaan ilmiöt tulevat tutuiksi. Aikaa jää myös avaruuden ihmettelystä heränneille kysymyksille.
Työpajan järjestää Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.
- Työpajan kesto: 45min
- Työpajan toteutukset: klo 10.30–11.15, klo 11.30–12.15, klo 13.30–14.15 ja klo 14.30–15.15
Meemikoulussa tutustutaan meemitutkimukseen tekemällä ja tutkimalla meemejä. Työpajassa pohditaan yhdessä, miten meemi määritellään ja mikä merkitys meemeillä ja niiden ymmärtämisellä on nyky-yhteiskunnassa.
Työpajan vetävät Meemikoulun rehtorit: Aikku Meura (Päivälehden museo), Jenna Jauhiainen (Jyväskylän yliopisto / Vastapuhe-hanke), Reeta Karjalainen (Jyväskylän yliopisto) ja Saara Särmä (Tampereen yliopisto / MEMEPOL-hanke). Työpajan järjestää Meemikoulu (www.meemikoulu.fi)
- Työpajan kesto: 1h 45 min
- Työpajan toteutukset: klo 10.30–12.15 ja klo 13.30–15.15
Miten kieliä ja kulttuureja tutkitaan? Työpajassa tutustutaan toiminnallisin keinoin siihen, miten arkielämästä tuttuja kielten ja kulttuurien ilmiöitä voidaan tutkia tieteellisesti. Työpajan osallistujien kiinnostuksenkohteita käytetään lähtökohtina työskentelyssä.
Työpajan järjestäjää Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan opiskelijat
- Työpajan kesto: 45 min
- Työpajan toteutukset: klo 10.30–11.15, klo 11.30–12.15, klo 12.30–13.15 ja klo 14.30–15.15
