Tiedekioski

Teksti: Tiedekioski on avoinna 10.-11.1.2025.

Piipahda Tiedekioskilla 10.–11.1.2025! Helsingin keskustakirjasto Oodin ala-aulaan (Töölönlahdenkatu 4) kohoava Tiedekioski on osa Tieteen päivien ohjelmaa. 

Tiedekioskin 2025 teema on Liike. Kioskilla kuullaan lyhyitä tietoiskuja muun muassa planeettojen, ihmisten ja mikromuovin liikkeistä. Tutustu alla olevaan ohjelmaan.

Tiedekioskin konseptista ja ohjelmasta vastaavat Tieteellisten seurain valtuuskunta, Koneen Säätiö, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Suomen ympäristökeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Nuorisotutkimusseura.

Perjantai 10.1.2025

Kunkin luennon jälkeen on varattu runsaasti aikaa yleisökysymyksille. Esiintyjät ovat luentonsa jälkeen tavattavissa Tiedekioskilla.

Tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechner (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Joka päivä tuhannet meistä hakevat virtaa arkeensa liikunnasta ja liikkumisesta. Eikä turhaan, sillä liikunnan tiedetään olevan hyväksi sekä keholle että mielelle. Liikuntaa voidaan käyttää jopa ahdistuksen ja masennuksen hoidossa.

Mutta miten ja miksi liikunta vahvistaa mielenterveyttämme? Onko jokin tietty liikuntamuoto erityisen vaikuttavaa? Luennolla käydään läpi tutkittuun tietoon perustuen liikunnan mielenterveysvaikutuksia sekä pohditaan, mihin myönteiset mielenterveysvaikutukset perustuvat.

Johtava tutkija Jaana Halonen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Kävelyn tai pyöräilyn valitseminen passiivisten liikkumistapojen, kuten autoilun, sijaan lisää arjen liikettä, jolla on myönteisiä vaikutuksia niin ihmisen kuin ympäristönkin terveydelle.

Tuuppaus tarkoittaa vaihtoehtojen esittämistä henkilölle siten, että hänen on helpompi valita jokin tietty vaihtoehto – vaikkapa terveyttä edistävä liikkumistapa. Esimerkiksi muutokset kaupunkirakenteessa, kouluissa tai työpaikoilla voivat olla tuuppauksia, jotka helpottavat liikkumista lihasvoimin.

Tule kuulemaan Tiedekioskille, millaisia liikkumisen tuuppauksia tunnetaan, toimivatko ne ja ovatko ne eettisiä!

Tietokirjailija Mari Koistinen

Monen tutun asian taustalla on onnekas sattuma, joka on johtanut kehittämään jotain uutta. Tarranauha, mikroaaltouuni, penisilliini, makeutusaineet, Viagra ja rokotus ovat kaikki enemmän tai vähemmän vahingossa keksittyjä. Kyseessä on serendipiteetti eli kyky tehdä sattuman ohjaamia löytöjä, ja sillä on edelleen tärkeä merkitys tieteen tekemisessä. Sattumankantamoisten avulla on usein voitu löytää jotain sellaista, jota ei ole osattu ensin kuvitellakaan.

Tutkija, FT Heta Mulari (Tampereen yliopisto) ja väitöskirjatutkija, FM Maaria Hartman (Tampereen yliopisto)

Tiedekioskin luennolla tutustutaan keholliseen tietoon, joka muodostuu alakulttuurisissa sirkustreeneissä yhdessä harjoitellen. Millaista on tieto, joka syntyy liikkeen kautta ja vuorovaikutuksessa toisten treenaajien, tilan ja muun ympäristön kanssa? Ja kuinka tällainen tieto voi syventää ja haastaa puheen kautta muodostuvaa tietoa?

Lisäksi luennolla pohditaan, miltä Tiedekioskin ohjelmanumero ja tutkimustulokset voisivat näyttää, jos tutkimuksessa ei olisi tehty lainkaan osallistuvaa havainnointia. Luento pohjautuu Koneen Säätiön rahoittamaan Into the Flow -tutkimushankkeeseen.

Tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi (Helsingin yliopisto)

Musiikki tekee meille ihmeitä – se saa mielemme myllerryksen tasoittumaan ja väsymyksen poistumaan. Se tuo mieleen tunteita vuosien takaa ja luo uusia musiikkimuistoja. Joskus se innostaa liikkumaan sen tahdissa ja tanssimaan. Monille musiikki tuo myös motivaatiota liikuntaan – venymme pidemmille lenkeille ”luurit korvilla” kuin ilman niitä. Miten tämä on mahdollista? Tule kuulemaan ja kyselemään Tiedekioskille.

Tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi (Suomen ympäristökeskus)

Mikromuovit ovat yksi viime aikojen suurista ympäristöhaasteista. Muovi on tarpeellinen materiaali kestävyytensä ja muokkautuvuutensa ansiosta, mutta ongelmallinen ympäristössä samoista syistä.

Ajan myötä muovi haurastuu, hajoaa mikromuoviksi ja kulkeutuu moninaisista lähteistä maaperään ja vesistöihin esimerkiksi tuulen ja vesivirtausten kuljettamana. Kun mikromuovi päätyy luontoon, se tulee helposti erilaisten eläinten syömäksi ja liikkuu ravintoverkoissa alimmilta tasoilta ylöspäin aina petoihin asti. Koska mikromuovi on niin kestävää, se herkästi kerääntyy ravintoverkon ylimmille portaille.

Tule kuulemaan Tiedekioskille, millainen matka muovilla on ihmisten käytöstä eliöihin ja millaisia vaikutuksia tällä on eläimille.

Tutkimusprofessori Markku Viitasalo (Suomen ympäristökeskus)

Itämeren pinnan alla kaikki on jatkuvassa liikkeessä. Veden virtaukset muokkaavat ympäristöä ja määrittävät, missä ja miten eliöt elävät, mutta myös eliöiden omat liikkeet luovat muutoksia.

Tiedekioskin luennolla tarkastellaan kahden esimerkin kautta liikkeen vaikutuksia, joista toisessa liike tapahtuu millimetrien mittakaavassa, toisessa satojen kilometrien matkalla: Miksi silakka laihtuu? Miksi Selkämeri rehevöityy? Tule kuulemaan, kuinka liike eri mittakaavoissa muovaa Itämeren elämää.

Professori emeritus Markku Poutanen (Paikkatietokeskus)

Tuoli on tukevasti lattialla, talon perustukset lepäävät peruskalliolla ja Suomen kallioperä on maailman vakaimpia. Kuvittelet istuvasi tukevasti paikallaan, silmäluomikaan ei värähdä. Tämä on vain harhaa!

Olet jatkuvassa liikkeessä, halusitpa tai et. Maankuori heiluu ja tärisee ja mannerlaatat vaeltavat vuosimiljoonien aikana maapallon puolelta toiselle. Maa kiertää Aurinkoa, Aurinko Linnunradan ympäri ja Linnunrata liikkuu avaruuden poikki.

Mitä me tiedämme näistä liikkeistä ja miten voimme havaita niitä kaikkia? Liikkeet vievät meidät 15 minuutissa millimetrin murto-osista jopa miljoonien kilometrien päähän.

Lauantai 11.1.2025

Kunkin luennon jälkeen on varattu runsaasti aikaa yleisökysymyksille. Esiintyjät ovat luentonsa jälkeen tavattavissa Tiedekioskilla.

FT, dosentti Jussi S. Heinonen (Helsingin yliopisto)

Planeettamme kivikehän jäykkä pinta on mosaiikkia, jonka palasia kutsutaan litosfäärilaatoiksi. Niitä on suuria ja pieniä ja joillakin on kyydissään mantereita. Laatat ovat jatkuvassa liikkeessä toistensa suhteen, vaikka ihminen ei sitä aistikaan kuin ajoittain maanjäristyksinä.

Miten laatat ovat vaeltaneet ja muuttaneet muotoaan vuosimiljoonien saatossa? Millaisia vaiheita Suomen kallioperällä on ollut?

Tiedekioskin luennolla kuulet, kuinka 900 miljoonaa vuotta sitten Suomen maamassojen kumppanina oli Etelä-Amerikan mannerydintä ja 1,9–1,8 miljardia vuotta sitten laattojen liike synnytti koko Etelä-Suomen perustan tulivuorikivineen.

FT, dosentti Ritva Kylli (Oulun yliopisto)

Harvaan asutuilla alueilla sujuva tiedonkulku on kriittisen tärkeää. Mutta miten tieto saatiin liikkumaan Suomen pohjoisimpien osien olosuhteissa ennen internetin aikakautta?

Korkeisiin maastonkohtiin pystytetyt merkkitulet korvattiin tekniikan kehittyessä ensin lennätinlinjoilla ja myöhemmin puhelinlinjoilla. Tiedon liikkumista haittasivat kuitenkin arktiset ympäristöolosuhteet – lumi, jää, routa ja puuttomat erämaat.

FT, dosentti Tuomas Laine-Frigren 

Lasten siirtolaisuus on nykymaailmassa valtava ilmiö. Yhdessä läheistensä kanssa tai yksin matkustavien lasten osuus maailman 280 miljoonasta siirtolaisesta on noin 13 prosenttia. Joillain alueilla, kuten latinalaisessa Amerikassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, heidän osuutensa on jopa 25 prosenttia.

Historian aikana lapset ovat joutuneet liikekannalle mitä moninaisimmista syistä, sotien ja yhteiskunnallisten kriisien seurauksena sekä osana laajempia siirtolaisaaltoja, mutta myös erilaisin sosiaalisin ja humanitaarisin perustein.

Millaista on lasten elämä siirtolaisena ja miten asiaa tutkittu? Entä millaista siirtolaisuutta suomalaislapset ovat kokeneet?

Erityisasiantuntija Anneli Portman (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Suomi on ollut erilaisten järjestöjen ja liikkeiden luvattu maa. Järjestöihin kuuluminen on ollut kansalaisyhteiskunnan kivijalka. Nyt kuitenkin myös erilaiset ääriliikkeet houkuttelevat toimintaansa mukaan ihmisiä.

Ääriliikkeille on ominaista radikalisoitunut, mustavalkoinen viholliskuviin nojaava ajattelu ja siitä kumpuava toiminta. Miten ja miksi ääriliikkeisiin mennään mukaan? Keitä ne erityisesti houkuttavat? Luennolla tarkastellaan myös sitä, miten väkivaltaista radikalisoitumista voitaisiin ennalta ehkäistä ja siten vähentää ääriliikkeisiin mukaan luisumista.

Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittaja, FM Oskari Niskanen

Suomen kielessä ajankulua kuvataan usein erilaisilla liikeilmauksilla. Kevätjuhlien ikivihreä ja jokaiselle tuttu Suvivirsi esiintyy jo vuoden 1701 Wirsikirjassa ja alkaa sanoin Jo joutu armas aica.

Mutta minkälaisia muita ajankulun liikemetaforia vanhasta kirjasuomesta löytyykään?

FT Jenni Lares (Tampereen yliopisto) ja FM Katrina Virtanen (Turun yliopisto & Tampereen yliopisto)

Kuinka kauan kesti matka Turusta Viipuriin ja millaista matkanteko oli? Millainen tieverkko Suomessa oli keskiajalla ja uuden ajan alussa?

Viabundus Suomi 1350–1650 -tutkimushanke vastaa esimerkiksi näihin kysymyksiin. Hankkeessa muodostetaan kartta Suomen alueen myöhäiskeskiaikaisista ja varhaismoderneista liikennereiteistä palveluineen sekä tuodaan nämä avoimeen käyttöön. Historiallisen paikkatiedon avulla muodostettu kartta julkaistaan keväällä 2025 ja se mahdollistaa monia uusia tutkimuskysymyksiä sekä sovelluksia. Hanke on osa eurooppalaista Viabundus-projektia.

Väitöskirjatutkija Aino-Maija Määttänen (Suomen ympäristökeskus)

Ilmastonmuutos pakottaa lajit liikkeelle, kun olosuhteet käyvät tukaliksi lajien nykyisillä esiintymisalueilla. Esimerkiksi tunturien rinteitä ylöspäin hiipivä metsänraja ja kylmään sopeutuneen tundrakasvillisuuden alan pienentyminen kielivät suurista mullistuksista niiden elinoloissa. Usein lajien liikehdinnästä puhuttaessa keskitytäänkin juuri ilmasto-olosuhteisiin tai kasvillisuuteen, mutta myös elottomalla luonnolla, kuten maaston pinnanmuodoilla, maaperän ominaisuuksilla ja virtaavan veden reiteillä, on merkitys lajien selviytymiselle.

Mitkä piirteet elottomassa luonnossa vauhdittavat tai estävät lajien liikettä alueelta toiselle? Ja mitä tulisi ottaa huomioon luonnonsuojelussa?

Tiedekioskin esityksessä tutustutaan elottoman luonnon monimuotoisuuteen eli geodiversiteettiin, ja sen keskeiseen merkitykseen elonkirjon liikehdinnän turvaamisessa.

Nuorten luonto- ja ilmastoryhmä, opiskelija Alisa Horsmanheimo, tutkimusprofessori Sofia Laine (Nuorisotutkimusseura) ja VTT Mikko Piispa

Maapalloa uhkaa kolmiosainen kriisi, joka koostuu ilmastohätätilasta, luonnon monimuotoisuuden romahtamisesta ja laaja-alaisesta saastumisesta. Tämä kriisi muodostaa välittömän ja systemaattisen uhan lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien oikeuksille sekä elämän edellytyksille ympäri maailman. Lapset ja nuoret ovatkin lähteneet kaduille puolustamaan oikeuttaan puhtaaseen, oikeudenmukaiseen, tasapainoiseen ja monilajiseen planeettaan. He ovat myös muuttaneet kulutustottumuksiaan ja liikkumistaan ekologisemmiksi.

Tule kuulemaan Tiedekioskille, mistä planeetan tilasta huolestuneiden nuorten toiminnassa oikein on kysymys.