Nuorten päivä
Tieteen päivien Nuorten päivä järjestetään 8.1.2025 klo 10.00–14.45 Helsingin yliopiston päärakennuksella (Fabianinkatu 33). Päivä on suunnattu 9. luokille ja toisen asteen opiskelijoille. Nuorten päivän luentokokonaisuudet kuvataan myös suorana lähetyksenä YouTubeen.
Ilmoittautuminen Nuorten päivän paikan päällä tai verkossa olevaan ohjelmaan on päättynyt.
Tieteen päivien jokaiseen tapahtumapaikkaan on esteetön pääsy. Lisätietoja esteettömyydestä.
Tieteen päivillä noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Turvallisemman tilan periaatteilla tarkoitetaan sitä, että pyrimme luomaan käytäntöjä, joiden avulla jokainen kokisi olonsa mahdollisimman turvalliseksi tapahtumissamme. Puutumme syrjintään, häirintään ja muuhun asiattomaan tai loukkaavaan käytökseen. Lisätietoja turvallisemman tilan periaatteista löytyy verkkosivuiltamme.
Kaikki Nuorten päivää koskevat kysymykset ja tiedustelut voi lähettää osoitteeseen info(at)tieteenpaivat.fi. Nuorten päivää tukee Helsingin Sanomain Säätiö.
Ohjelma
Nuorten päivän ohjelma koostuu luentokokonaisuuksista ja työpajoista.
Luennot
Nuorten päivän luentokokonaisuudet kestävät 45 minuuttia. Luennot koostuvat kahdesta 20 minuutin mittaisesta puheenvuorosta sekä yleisökysymyksistä. Luennoille voi osallistua paikan päällä Helsingin yliopiston päärakennuksella tai verkon välityksellä. Verkko-ohjelmaa ei tallenneta.
Tilaisuudessa pohditaan ilmastonmuutosta luonnontieteiden ja taiteentutkimuksen näkökulmista. Osallistujia aktivoivassa tilaisuudessa kysytään: Onko ilmastonmuutos tosiasia vai pötypuhetta? Millaisia asioita kukin voi tehdä kestävämmän tulevaisuuden eteen? Millaisin tavoin ajankohtainen taide ja kulttuurintutkimus puhuu muuttuvasta ilmastosta? Ja mihin luonnontieteitä tarvitaan taiteissa ja alan tutkimuksessa – ja toisin päin?
- Taidehistorian ja taideteorian professori Anita Seppä (Taideyliopisto): Miten kertoa uudelleen ihminen ja edistys
- Meteorologian professori Timo Vesala (Helsingin yliopisto): Sinä, minä ja mitä me tiedämme
Tällä luentokokonaisuudella opit yönaikaisesta aivotoiminnasta ja unitutkimuksesta. Unta voi hyödyntää uusien taitojen oppimisessa, se voi myös auttaa käsittelemään tunteitamme. Miten tämä kaikki tapahtuu aivoissa?
Opit myös, miten uni puhdistaa aivoja. Unen aikana kuona-aineet poistuvat aivoista. Tämä on merkittävä osa aivojen toimintaa, sillä aivoihin pakkautuneet kuona-aineet lisäävät riskiä sairastua aivosairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin.
- Kokeellisen aivotutkimuksen professori Anu-Katriina Pesonen (Helsingin yliopisto): Uni oppimisen ja tunteiden käsittelyn apurina
- Neurokuvantamisen tutkijatohtori Heta Helakari (Oulun yliopisto): Aivojen puhdistuminen unessa
Luentokokonaisuudessa käsitellään eri eläinlajien välistä kommunikointia ja sen kehittymistä. Millä tavoin eläimet esimerkiksi houkuttelevat, huijaavat ja matkivat toisia eläimiä? Ja miten tutkijat pystyvät näkemään ”eläinten silmin”, mitä ne näkevät ja kokevat?
Luennoilla syvennytään myös ihmiseen ja ihmisen rinnalla eläviin eläimiin. Mitä ihminen ymmärtää vaikkapa koiransa mielentiloista tai aikeista? Entä miten eläimet viestivät meille ja tulkitsevat omaa käyttäytymistämme?
- Ekologian professori, käyttäytymisekologi Johanna Mappes (Helsingin yliopisto): Eläinten viestintä: signaalit ja kommunikaatio lajien välillä
- Biologisen antropologian dosentti, eläinten käyttäytymistieteilijä Sonja Koski (Helsingin yliopisto): Ihmisen ja kesyeläinten välinen kommunikaatio
Miten englannin kielen vahva asema viihdeteollisuudessa ja sosiaalisessa mediassa vaikuttaa nuorten äidinkielen osaamiseen? Kertooko englanninkielisten sanojen lipuminen nuorten keskusteluihin suomen kielen heikosta ilmaisuvoimasta? Nuorten päivän väittelyssä keskustelijat vastaavat hankaliin kysymyksiin arkipäivän kielenkäytöstä.
- Mattotuomari: kirjailija, tietokirjailija Silvia Hosseini
- Painijat: dosentti Heini Lehtonen (Helsingin yliopisto), erityisasiantuntija Lotta Jalava (Kotimaisten kielten keskus) sekä kieli- ja viestintäammattilainen Ville Eloranta
Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji, joka aiheuttaa paljon yhteiskunnallista keskustelua. Susien suojeluun ja susikannan hoitoon vaikuttavatkin biologian ja ekologian lisäksi myös yhteiskunnalliset, kulttuuriset, ja poliittiset näkökulmat. Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta mitä se tarkoittaa? Mitä suhteemme susiin kertoo suhteestamme luontoon? Ja miten näitä kysymyksiä voi käsitellä tutkimuksen lisäksi myös musiikin keinoin?
- Väitöskirjatutkija ja muusikko Sanna Komi (Helsingin yliopisto)
Kemia vaikuttaa elämämme monin eri tavoin. Lääkeainekemistit ovat tyypillisesti orgaanisen kemian osaajia, mutta kuinka lääkeaineet suunnitellaan ja tehdään? Millaisilla keinoilla kemistit käyvät nykyään eri sairauksien kimppuun?
Luennolla kuulet myös, miten kemia vaikuttaa elämäämme sellaisillakin tavoilla, joita emme ehkä edes aina huomaa. Kemia liittyy esimerkiksi siihen, että voimme käyttää älylaitteiden kosketusnäyttöjä. Miten kemia voi tehdä arjestamme toimivampaa?
- Lääkeainekemisti Olli Törmäkangas (Orion Oyj): Lääkekehitys lääkeainekemistin silmin
- Väitöskirjatutkija Reija Pesonen (Helsingin yliopiston Kemianluokka Gadolin) ja tutkijatohtori Outi Haatainen (Helsingin yliopiston Kemianluokka Gadolin): Miksi kemia on tärkeää jokapäiväisessä elämässä?
Disinformaatio ja vihapuheeksi määriteltävät puhetavat kiertävät villisti sosiaalisessa mediassa. Somen huomiokulttuuri kutsuu kertomaan vetäviä, tunteisiin vetoavia tarinoita, mutta saako tarinoissa valehdella? Milloin tarina tai some-alustat muuttuvat vaarallisiksi?
Somen “vaarallisia tarinoita” voi kuitenkin myös vastustaa. Luentokokonaisuudessa tarkastellaan verkon ongelmallisia sisältöjä ja niiden vastavoimia medialukutaidosta vastapuheeseen.
- Väitöskirjatutkija Matias Nurminen (Tampereen yliopisto): Narratiivit narraa, tai tarinankertojat ainakin - mitä väliä?
- Tutkijatohtori Heidi Kosonen (Jyväskylän yliopisto): Vihameemeistä dik-dik-piceihin
Under denna föreläsning får du en chans att reflektera kring både hur och varför samhällen kring Östersjön utvecklats till vad de är idag, och varför Östersjöns natur ser ut som den gör. Vi bekantar oss med hur man levt i de olika delarna av Östersjöområdet, hur näringarna påverkat förhållandet till havet och hur havet förenat människorna. Dessutom blickar vi framåt och diskuterar vad du och jag kan göra för Östersjöns mående och livet under vattenytan, hur vi lever hållbart och varför just du behövs för en framtida Östersjö.
- professor i Finlands historia Charlotta Wolff (Åbo universitet): Östersjösamhällen förr
- biträdande professor i marinbiologi Anna Törnroos-Remes (Åbo Akademi): Hur mår Östersjön, varför och vad kan vi göra?
Sienijuuristot ovat tärkeä osa ekosysteemiä. Sienet osaavat viestiä ympäristössään, mutta keille kaikille? Entä mitä ne pyrkivät kertomaan? Miksi karvarousku on koivun, mutta ei mustikan kaveri? Välittävätkö sienet siitä, mitä lähiympäristössäsi tapahtuu?
Luennolla käsitellään näitä kysymyksiä, sekä sienijuuristoihin laajemmin liittyviä ympäristökysymyksiä. Opit, miksi sienijuurisymbiooseja on olemassa ja mikä on niiden merkitys ekosysteemissä.
- Vanhempi yliopistonlehtori Sari Timonen (Helsingin yliopisto)
- Tutkijatohtori Stafva Lindström (Helsingin yliopisto)
Tulevaisuus rakentuu nykyisyydestä ja nykyhetki puolestaan menneestä, jossa on tilaa tulkinnoille. Tulkinnat historiasta muodostuvat osaltaan yhteiskunnan ja ympäröivän maailman kautta. Yhteiskunnan arvot ja odotukset vaikuttavat myös historiantutkijan työhön.
Toisinaan eri aikoina, eri paikoissa ja erilaisista taustoista tulevien tutkijoiden samoista aiheista saamat tulokset poikkeavat toisistaan kuin yö ja päivä. Miksi? Aihetta pohditaan luennolla kahden esimerkin kautta.
- Kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä (Helsingin yliopisto): Piispansurmaajasta kansallissankariksi: Miten kansallispahis Lallista tuli suomalaisten suosikki?
- Historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa (Helsingin yliopisto): Miksi hyvät näyttävät miltei aina voittavan pahat historiassa?
Työpajat
Nuorten päivässä on pitkiä (1 h 45 min) ja lyhyitä (45 min) työpajoja. Työpajat järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksella. Ne vedetään päivän aikana useamman kerran eri ryhmille. Yhteen työpajaan mahtuu kerrallaan 40 nuorta ellei ohjelmatiedoissa ole ilmoitettu toisin.
Yhteiskuntasimulaattori on luokkahuoneessa pelattava oppimispeli, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua ja lisätä ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta, äänestämisestä ja yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta. Pelin tarkoituksena on osoittaa nuorille, että heidän äänellään on merkitystä ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen kuuluu kaikille. Pelin aikana äänestetään monista ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä ja niiden seurauksia simuloidaan yhdessä. Samalla nuoret pääsevät kokeilemaan elämää erilaisten ihmisten saappaissa. Minkälaisen yhteiskunnan te luotte?
Työpajan järjestää Yhteiskuntasimulaattori Oy.
- Työpajan kesto: 45 min
- Työpajan toteutukset: klo 10–10.45, klo 12–12.45, klo 13–13.45 ja klo 14–14.45
Kemianluokka Gadolinin työpajassa tutkitaan, miten hiilidioksidin ja veden reaktio näkyy jokapäiväisessä elämässämme, sekä millaisia vaikutuksia sillä on ilmastonmuutokseen. Aiheeseen tutustutaan oman kokeellisen työn sekä havainnollistavien esimerkkien kautta.
Työpajan järjestää Helsingin yliopiston Kemianluokka Gadolin.
- Työpajan kesto: 45 min
- Työpajan toteutukset: klo 10–10.45, klo 11–11.45, klo 13–13.45 ja klo 14–14.45
Miten ihmisiä voidaan huijata? Tunnistatko manipuloinnin keinot? Tule tehtailemaan vakuuttavaa huuhaata ja harhaanjohtavia lähteitä Nuorten päivän huuhaatehtaaseen! Tehtaassa opitaan tunnistamaan, mikä tekee todistusaineistosta, perustelusta tai lähteestä epäluotettavan ja millä tavoin ihmisiin yritetään vaikuttaa. Samalla kilpaillaan vakuuttavimman huuhaan tehtailijan tittelistä.
Työpajan järjestävät LITERACY-ohjelman hankkeet FINSCI ja CRITICAL.
- Työpajan kesto: 1 h 45 min
- Työpajan toteutukset: klo 10–11.45 ja klo 13–14.45
Sukella käänteisten ongelmien maailmaan varjokuvien avulla! Osallistujat mittaavat piilotetun, pyörivän esineen varjoa eri suunnista, ja jäljentävät varjokuvien avulla esineen poikkileikkauksen. Onnistutko päättelemään, mikä esine on kyseessä? Tule haastamaan itsesi ja oppimaan, kuinka matematiikalla paljastetaan piilotetut muodot!
Työpajan järjestää Suomen Inversioseura.
- Työpajan kesto: 1 h 45 min
- Työpajan toteutukset: klo 11–12.45 ja klo 13–14.45
Paikalle saapuneet osallistujat jaetaan kuuden eurooppalaisen suurvallan hallituksiksi ja heidät viedään läpi kriisien, jotka johtivat ensimmäiseen maailmansotaan. Peli päättyy heti, jos sota syttyy.
Millaiset motiivit, valinnat ja niiden seuraukset voivat johtaa sotaan? Entä miten sotatilaan johtaneita tapahtumakulkuja ja suurvaltojen välisiä muuttuvia suhteita tutkitaan ja arvioidaan historiatieteessä?
Työpajan järjestää Historiallinen Yhdistys.
- Työpajan kesto: 1 h 45 min
- Työpajan toteutus: klo 10–11.45 ja klo 12–13.45
Tutustu tähtitaivaan ihmeisiin planetaarionäytöksessä! Esityksessä opit, mitä taivaalla juuri nyt näkyy, mitä kaikkea sieltä voi löytää ja miksi se näyttää siltä kuin näyttää. Tähtikuviot, planeetat ja muut ilmiöt tulevat tutuiksi opastuksessa. Aikaa jää myös kysymyksille, jotka heräävät avaruuden ihmeitä katsellessa.
Planetaarioon mahtuu kerrallaan max. 21 henkilöä.
Työpajan järjestää Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry
- Työpajan kesto: 45 min
- Työpajan toteutus: klo 10–10.45, klo 11–11.45, klo 12–12.45 ja klo 14–14.45
