Puheenjohtaja: professori Matti Peltonen (Helsingin yliopisto)

Professori Matti Peltonen (Helsingin yliopisto): Historiallisesta ajasta ja vapauden rajoista

Dosentti Markku Hyrkkänen (Tampereen yliopisto): Onko historialla suunta?

Yliopistonlehtori Heini Hakosalo (Oulun yliopisto): Onko historia jatkuvaa vapauden kasvua?

Historianfilosofian suuria kysymyksiä on perinteisesti ollut pohdinta historiallisen kehityksen tai muutoksen lainmukaisuudesta ja päämäärähakuisuudesta sekä sen suhteesta ihmisen vapauteen valita kohtalonsa. Pitkään käsitys determinismistä oli päällimmäisenä. Sitä perusteltiin uskonnollisesti jonkin korkeamman voiman tahdolla tai kansallishengen itselleen asettamilla päämäärillä. Kuitenkin varsinaisen historiantutkimuksen sisällä sattuma sai lainmukaista kehitystä useammin kannatusta.

Viime vuosisadan puolivälissä kahdessa voimakkaassa puheenvuorossa tuomittiin historian väistämättömän kehityssuunnan hypoteesit (Isaiah Berlin ja Karl Popper). Ihmisen vapaan valinnan mahdollisuutta korostaneet ajattelijat arvostelivat tällä tavoin 1900-luvun alkupuolen poliittisia diktatuureja ja niitä pönkittäneitä ajatusrakennelmia. Myös yhteiskuntatieteiden metodologia oli kritiikin kohteena. Pian myös postmoderniin ajatteluun kytkeytynyt ajatus historiantutkimuksen tarkoituksesta pääasiallisesti vain identiteettityön välikappaleena korosti yksilön valinnanvapauden merkitystä ja historianfilosofisten pohdintojen harhaisuutta.

Tämän vuosituhannen kuluessa ns. kielellisen käänteen vaikutuksen ehtyessä tai osoittautuessa etenkin historiantutkimuksen kentällä alun perinkin kovin pieneksi, vanhat kysymykset historian suunnasta tai sen puuttumisesta ovat palanneet. Olemmeko saaneet laiskanläksyn?