Katso luennon videotallenne tästä.

Silakka- ja muiden kalakantojen hyödyntämisen on oltava kestävää. Periaatteessa biologisen kestävyyden arviointi on yksinkertaista: on vain tiedettävä kuinka monta kertaa yhden kutuparin (koiras ja naaras) on eläessään lisäännyttävä, jotta ne keskimäärin tuottavat uuden kutuparin tulevaisuutta varten. Silakoiden suora laskeminen on kuitenkin mahdotonta. Kalastusbiologit ovatkin kehittäneet lukuisan määrän erilaisia laskentatapoja sen arvioimiseksi, miten paljon ensi vuonna silakkaa saa kalastaa. Suomen silakkasaalista ei voida juurikaan kasvattaa, mutta sen käyttöä ihmisravinnoksi voitaisiin lisätä. 

• Luennoitsija: Professori Sakari Kuikka (Helsingin yliopisto)