Katso session videotallenne tästä.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa esiintyy yhä useammin sana ’biodiversiteetti’. Yleensä se suomennetaan käsitteellä luonnon monimuotoisuus, toisinaan myös runollisemmin sanalla elonkirjo. Monimuotoisuus kuuluu luonnon perusominaisuuksiin. Kanssamme maapalloa jakavat miljoonat eliölajit, eli kasvi-, sieni- ja eläinlajit, sekä tuntematon määrä erilaisia mikrobeja. Lajit muodostavat tuhansia erilaisia eliöyhteisöjä, joista puolestaan rakentuu satoja erilaisia ekosysteemityyppejä. Toisaalta lajeihin kuuluvat yksilöt eivät ole keskenään täysin samanlaisia, vaan niiden perintötekijät vaihtelevat; puhutaan geneettisestä monimuotoisuudesta. Luonnon monimuotoisuus on edellytys ihmisten hyvinvoinnille ja olemassaololle sen tuottamien ekosysteemipalveluiden vuoksi. Monien mielestä sillä on myös itseisarvo. Ihmisen toiminta on kuitenkin vähentänyt luonnon monimuotoisuutta rajusti. Kansainvälisen, hallitusten välisen luontopaneelin (IPBES) tuoreessa arviointiraportissa kuvataan syitä, jotka luontokatoon vaikuttavat. Luonnontilaisia alueita valjastetaan ruoantuotannon, rakentamisen ja teollisuuden käyttöön. Lajeja hyödynnetään suoraan ravintona tai hyödykkeinä. Monimuotoisuuden hupenemiseen vaikuttavat myös ihmisen toiminnan aiheuttama ilmastonmuutos, ympäristön saastuttaminen ja vieraslajien levittäminen. Tarvitaan merkittäviä, järjestelmätason muutoksia, jotta kehityskulku voidaan kääntää.

Tässä sessiossa keskitymme tarkastelemaan, miten lajeja kuvataan ja miten niiden välisiä sukulaisuussuhteita tutkitaan. Lisäksi kuullaan luonnon monimuotoisuuden tilasta kokonaisuutena sekä tutustutaan uhanalaisiin lajeihin ja luontotyyppeihin. Lopuksi tarkastellaan millaista tietoa ja toimia tarvitaan luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseksi.

• 13.30-13.40 Puheenjohtajien alustus: johtaja, professori Leif Schulman (Luomus, Helsingin yliopisto) ja yksikönjohtaja Aino Juslén (Luomus, Helsingin yliopisto)
• 13.40-14.00 Amanuenssi Sanna Huttunen (Turun yliopisto): Lajitieto ja luonnontieteellisten kokoelmien merkitys Euroopassa ja lajirikkaassa tropiikissa
• 14.00-14.20 Yli-intendentti Marko Mutanen (Oulun yliopisto): DNA lajien ja niiden sukulaisuussuhteiden tutkimuksessa
• 14.20-14.40 Professori, johtaja Janne Kotiaho (Jyväskylän yliopisto): Biodiversiteetin tila ja tulevaisuus
• 14.40-15.00 Yliopistonlehtori, dosentti Panu Halme (Jyväskylän yliopisto): Vähemmän tunnettuja esimerkkejä lajiemme ja luontotyyppiemme uhanalaisuudesta
• 15.00-15.20 Tutkimusjohtaja, professori Eeva Primmer (SYKE): Millainen tieto ekosysteemipalveluista tukee luontoa koskevaa päätöksentekoa?
• 15.20-15.30 Kysymyksiä ja yhteenveto