Asutuksen alku arkeologisesta näkökulmasta – Itämeren, jokien ja järvien rannat alkukoteina

Päivä: 
Keskiviikko 11.1.
Aika: 
10.00 - 11.45
Paikka: 
PI, Porthania, Yliopistonkatu 3
Suoratoisto: 
Tilaisuus kuvataan suorana verkkoon

Katso tapahtuma verkossa Youtuben Tiedetv:stä.

Mannerjään alta paljastunutta Suomea on asutettu yli 10 000 vuoden ajan. Etenkin etelässä ja lännessä asutus on levinnyt sisämaahan rannoilta ja rannikoilta käsin. Historialliset lähteet tarjoavat tästä kehityksestä jonkin verran tietoa keskiajalta lähtien, mutta suurin osa kirjallisesta tiedosta on vasta modernilta ajalta. Arkeologian kautta voimme tavoittaa koko tämän tuhansien vuosien mittaisen taipaleen. Asutuksen alusta saadaan jatkuvasti lisää tietoa. Uusia lähdeaineistoja ja tuoreita tulkintoja kertyy koko ajan lisää.

Sessio nostaa esiin eri aikakausien pioneereja. Keitä olivat Suomen varhaisimmat asuttajat? Millaista oli myöhäisellä kivikaudella vesistöjen varteen hakeutuneen väen elämä? Mikä oli meren takaa tulleiden siirtolaisten rooli keskiajan Uudellamaalla?

  • Puheenjohtaja: professori Georg Haggren (Turun yliopisto)
  • Dosentti Mikael A. Manninen (Helsingin yliopisto, Turun yliopisto): Jäätikön jäljessä: mitä nykytutkimus kertoo Suomen ensiasuttajista
  • Filosofian tohtori Satu Koivisto (Helsingin yliopisto): Järvien ja jokisuiden asutus ja toimeentulo neoliittisella kivikaudella
  • Yliopisto-opettaja Tuuli Heinonen (Helsingin yliopisto): Asutusjatkuvuutta vai uudisasutusta? Uudenmaan keskiaikaisten kylien juurilla