Katso tapahtuma verkossa Youtuben Tiedetv:stä.

Historiantutkijat ovat lähes yksimielisesti hyväksyneet tulkinnan, jonka mukaan Suomen teollinen vallankumous käynnistyi 1800-luvun jälkipuoliskolla, kun Keisari Aleksanteri II antoi julistuksen, jossa suomalaiset saivat poliittisen ja taloudellisen vapauden sekä oikeuden harjoittaa elinkeinoja, painaa omaa rahaa sekä perustaa liikepankkeja ja osakeyhtiöitä.

Sosiologit ovat ajoittaneet teollisen yhteiskunnan synnyn toisen maailmansodan jälkeisiin vuosikymmeniin, jolloin Suomi muuttui lähes ennätysajassa agraarisesta yhteiskunnasta moderniksi teolliseksi hyvinvointivaltioksi. Teollistumisen vauhdittajina on nähty Neuvostoliitolle maksetut sotakorvaukset, idänkauppa ja valtion voimakas teollistamispolitiikka.

Kolmas teollistumisen murroskohta ajoittuu vuosituhannen vaihteeseen. Niin sanottu Kiina-ilmiö siirsi teollista tuotantoa alemman kustannustason maihin. Suomessa tapahtui nopea teollisuuden rakennemuutos eli Suomi siirtyi teollisesta ajasta kohti jälkiteollista aikaa, eli tietoyhteiskuntaa. Tämän kehityksen näkyvinä uhreina olivat metsäteollisyritykset, joita lakkautettiin eri puolilla Suomea. Sama ilmiö vei mennessään myös perinteistä savupiipputeollisuutta. Suomi menetti yli 100 000 teollista työpaikkaa kymmenen vuoden aikana. 

Suomi on teollistunut historiansa aikana useita kertoja. Teollisuus on tullut Suomeen, mutta se on myös lähtenyt Suomesta. Sessiossa pohdimme teollisuuden ja teollistumisen ristiriitaisia ja epäsymmetrisiä kehityspolkuja.

• Puheenjohtaja: professori Karl-Erik Michelsen (LUT-yliopisto)
• professori Karl-Erik Michelsen (LUT-yliopisto)
• professori emeritus Pertti Haapala (Tampereen yliopisto)
• professori Tapio Bergholm (dosentti; Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto)