Musiikin tyylit ovat kehittyneet vuosisatojen ajan. Välillä kehitys on tapahtunut pikkuhiljaa ja toisinaan hyppäyksittäin niin, että valtaosa ihmisistä on oppinut ymmärtämään uutta tyyliä vasta jälkikäteen. Sessiossa lähestytään musiikillista oivallusta kolmesta – historiallisesta, nuotinnetun musiikin esittäjän sekä ei-nuotinnetun musiikin esittäjän – näkökulmasta.

Millaisia merkityksiä 1700-luvun loppupuolen musiikin konventioilla oli ja mitä esteettisiä vaikutuksia niistä poikkeamisella eli oivaltamisella oli? Millaisia oivalluksia liittyy alkuperäisen säveltäjän ja nuotinnetun musiikin esittäjän väliseen dialogiin? Entä millaisia oivalluksia “erehtyminen” voikaan luoda kuulonvaraisesti siirtyvässä kansanmusiikissa, johon muuntelu, variaatiot ja improvisaatio kuuluvat olennaisesti?

• Puheenjohtajat: professori Lauri Suurpää (Sibelius-Akatemia) ja professori Pentti Tienari (Helsingin yliopistollinen sairaala HUS)
• professori Lauri Suurpää (Sibelius-Akatemia): Skeemat ja niistä poikkeaminen 1700-luvun lopun musiikillisessa ajattelussa
• pianotaiteilija, musiikin tohtori Emil Holmström: Nuotinnos sävelteoksen esittämisen lähtökohtana
• professori Kristiina Ilmonen (Sibelius-Akatemia): Muistinvarainen muusikkous ja muuntelun ilot nykypäivän kansanmuusikon näkökulmasta