Suomalaisten Tieteen päivien historia alkaa 1920-luvulta, jolloin yksittäisiä Tieteen päiviä pidettiin nimellä Tutkijainkokous. Tieteen päivät -nimellä tapahtuma on järjestetty ensimmäisen kerran vuonna 1954. Säännöllisesti järjestettävien Tieteen päivien historia alkaa kuitenkin vasta tammikuusta 1977.

Aloitteen säännöllisesti järjestettävistä Tieteen päivistä teki Kustaa Vilkuna Suomalaisen Tiedeakatemian kokouksessa vuonna 1974. Hän perusteli esitystään tänäkin päivänä ajankohtaisilla tiedepoliittisilla syillä – tutkijoiden ääni ja tutkimustulokset tuli saada kuuluviin yhteiskunnassa. Ensimmäisiä Tieteen päiviä valmistelevaan neuvottelukuntaan valittiin edustajia eri tiedeakatemioista. Ulkopuoliseksi rahoittajaksi tapahtumalle tuli Suomen Kulttuurirahasto (SKR).

Pääsihteeri Jan Rydmanin salkku. Kuva: Jari Loisa.

Tieteen päivät järjestettiin aluksi joka viides vuosi ja sen jälkeen joka kolmas vuosi. 1980-luvun lopulla Tieteellisten seurain valtuuskunnan työpanosta Tieteen päivillä lisättiin ja tapahtuman järjestelyjen keskeiseksi hahmoksi nousi TSV:n tiedotuspäällikkö Jan Rydman. Hänen aloitteestaan Tieteen päiviä ryhdyttiin järjestämään joka toinen vuosi. Vuosina 2009–2023 Tieteen päivien pääsihteerinä toimi Ilari Hetemäki, jonka aikana tapahtuma laajentui muualle Suomeen. Tällä hetkellä Tieteen päivien pääsihteerinä työskentelee Mandi Vermilä.

Tiedepäivien järjestäminen on maailmalla yleinen ja suosittu tapa kertoa tieteestä sekä suurelle yleisölle että tiedeyhteisölle tieteenalojen rajat ylittäen. Toisin kuin moniin vastaaviin ulkomaalaisiin tapahtumiin, on osallistuminen suomalaisille Tieteen päiville maksutonta. Suurelle yleisölle suunnattuja laaja-alaisia tiedetapahtumia järjestetään Euroopassa yli 30 maassa. Suurin osa tapahtumista on järjestetty ensimmäisen kerran viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suomalaiset Tieteen päivät on yksi vanhimmista eurooppalaisista säännöllisistä tiedetapahtumista. Viime vuosina Tieteen päivät on tavoittanut parhaimmillaan yli 15 000 ihmistä.

Tieteen päivien pääteemat vuodesta 1977

Kulloisenkin ohjelmatoimikunnan puheenjohtajan nimi löytyy suluissa teeman perästä.

• 2025: Oivallus ja erehdys – Insikter och misstag (professori Pauline von Bonsdorff)
• 2023: Alku – Början (professori Tuomas Heikkilä)
• 2021: Hyvä ja paha tieto – Kunskap på gott och ont (professori Maria Lähteenmäki)
• 2019: Rohkeus – Mod (professori Tuija Pulkkinen)
• 2017: Vapauden rajat – Frihetens gränser (johtaja Teija Tiilikainen)
• 2015: Sattuma – Slumpen (professori Ari Sihvola)
• 2013: Kriisi – uhka ja alku; Kriser – hot och begynnelser (professori Pirjo Ståhle)
• 2011: Arjen arvoitus – Vardagens under (akatemiaprofessori Ilkka Hanski)
• 2009: Evoluutio – Evolution (kansleri Ilkka Niiniluoto)
• 2007: Rajalla – Invid gränser (kansleri Kari Raivio)
• 2005: Suhteellista? – Relativt? (kansleri Risto Ihamuotila)
• 2003: Tiede ja muutos – aaveet ja haaveet; Vetenskap i förändring –  visioner och missioner (akatemiaprofessori Risto Näätänen)
• 2001: Tiede ja elämä – Vetenskapen och livet (professori Carl G. Gamberg)
• 1999: Matkalla tulevaisuuteen – Forskning och framtid (professori Ilkka Niiniluoto)
• 1997: Maailmankuvaa etsimässä – På jakt efter en världsbild (professori Ilkka Niiniluoto)
• 1995: Tutkimuksen etulinjassa; suomalainen kansainvälinen huippututkimus (kansleri Lauri Saxén)
• 1992: Ihmisen ja tieteen uudet maailmat; taustalla Kolumbuksen Amerikan ”löytämisen” 500-vuotisjuhla (professori Raimo Lehti)
• 1987: Yleisteemana Isaac Newtonin Principia-teos ja siitä lähteneet tieteelliset ja aatehistorialliset kehityslinjat (professori Raimo Lehti)
• 1982: Ei varsinaista yleisteemaa; pääteemoina tieteentraditiot, Suomen asema autonomian aikana, pohjoisten alueiden tutkimus, elin- ja geenisiirrot (akateemikko Olli Lehto)
• 1977: Suomen tieteen ulottuvuuksia (professori Pertti Pesonen)