Puheenjohtaja: professori Johanna Arola (Helsingin yliopisto). Johtaja Sirpa Soini (THL Biopankki): Suomalainen biopankki. Tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta (HUS): Biopankki osana modernia terveydenhuoltoa. Tieteellinen johtaja, professori Olli Carpén (Helsingin Biopankki, Helsingin yliopisto): Tutkijan biopankki. Tutkimusprofessori Markus Perola (THL): Potilaan biopankki. Erityisasiantuntija Tuula Helander (Terveysalan kasvustrategia, STM): Miksi biopankki?

Biopankkitoiminta tarkoittaa ihmisperäisten näytteiden ja niistä saatavan tiedon säilyttämistä ja yhdistämistä muuhun ilmiasutietoon. Sessio kertoo biopankkitoiminnasta Suomessa: Miten se on muuttanut tutkimuskulttuuria, potilaan asemaa ja tutkijan mahdollisuuksia? Miksi terveydenhuollon ammattilaisen, tutkijan ja ennen kaikkea potilaan kannattaa lähteä mukaan rohkeasti? Miksi valtiovalta tukee muutosta?

Tehokkaasti ja ekologisesti hyödynnettävät näytteet ja niihin liitettävä laadukas tieto vievät suomalaista lääketiedettä vauhdilla kohti täsmälääketiedettä. Näytteenluovuttaja eli potilas hyötyy biopankkitutkimuksesta enemmän kuin perinteisestä tutkimuksesta.  Suomi sai 2013 kansainvälisesti ainutlaatuisen biopankkilain. Sen myötä on perustettu tähän mennessä kymmenen biopankkia, joista kuusi on sairaalabiopankkeja ja neljä valtakunnallisia biopankkeja. Biopankkitoiminta on edistänyt ja muuttanut lääketieteellistä tutkimusta. Toiminta kehittyy edelleen vuonna 2018 laaditun uuden biopankkilain ansiosta.

Tämä sessio streemataan suorana Tieteellisten seurain valtuuskunnan YouTube-kanavalle. Myöhemmin se on nähtävissä tallenteena.