Puheenjohtaja: professori Pirjo Mäkelä (Helsingin yliopisto). Erikoistutkija Antti Iho (Luonnonvarakeskus): Intohimoiset sidosryhmät tieteentekijän vitsauksena. Dosentti Johannes Tiusanen (Helsingin yliopisto): Tehokas maatalous on hyvä asia. Erikoistutkija Liisa Keto (Luonnonvarakeskus): Hyönteisalan mahdollisuudet Suomessa. Järjestäjä: Suomen Maataloustieteellinen Seura.

Maatalous on kehittynyt valtavin harppauksin viimeisen sadan vuoden aikana. Yleisellä tasolla kehityksen takana on rohkeus kokeilla ennakkoluulottomasti uutta. Konkreettinen teknologinen kehitys taasen on osaltaan mahdollistanut sen, että maataloudessa pystytään huomioimaan myös ympäristöasioita ja kestävyyttä. Tiedonkeruu ja julkiset aineistot mahdollistavat hajautetun ja aiempaa laadukkaamman koetoiminnan. Uusien teknologioiden avulla voidaan myös pitää yllä verkostoja, jotka toimivat ilman keskitettyä hallinnointia.

Tutkimuksen tulee kulkea eturintamassa sekä paljastaa rohkeasti epäkohtia ja kehityksen paikkoja. Kehitys kuitenkin edellyttää myös käytännön tason toimijoita eli yrittäjiä, jotka tuovat innovaatiot käytäntöön. Tutkimuksesta tiedottaminen on ensiarvoisen tärkeä linkki tutkimuksen ja käytännön välissä. Esimerkiksi hyönteisten käyttö ihmisravitsemukseen oli vuoden 2017 alussa kielletty, mutta eri toimijoiden aktiivisuus johti lopulta niiden yleiseen hyväksyntään vielä saman vuoden aikana. Kiinnostus hyönteisten elintarvike- ja rehukäyttöön onkin nyt valtava, mutta rohkeita investointeja uuteen teknologiaan ja tuotantokapasiteettiin tarvitaan lisää.