Tiedeinstituuttifoorumin puheenjohtaja, tutkijalehtori Eeva-Maria Viitanen (Suomen Rooman-instituutti): Tiedettä instituuteissa. Filosofian tohtori Elise Garritzen (Suomen Rooman-instituutti): Rohkea revisionisti Vatikaanin arkistossa – Henry Biaudet ja suomalaisen reformaatio-tulkinnan haastaminen 1900-luvun alussa. Tutkijatohtori Patricia Berg (Suomen Lähi-idän instituutti): Hilma Granqvistin antropologinen pioneerityö Palestiinassa 1920- ja 1930-luvulla. Johtaja Björn Forsén (Suomen Ateenan-instituutti): Wilhelm Lagus – suomalainen pioneeri Mustallamerellä ja Ateenassa 1800-luvun puolivälissä. Järjestäjä: Tiedeinstituuttifoorumi.

Suomi on kaukana kaikesta myös tieteen kannalta. Monet tutkimusaiheet vaativat, että kotimaasta lähdetään, koska tutkimuskohteet ja -aineistot sijaitsevat jossain muualla. Moderni akateeminen maailma tarjoaakin erilaisia vaihtoehtoja tutkimusmatkojen tekemiseen. Esimerkiksi erilaisia vaihto-ohjelmia ja rahoitusmahdollisuuksia on paljon. Suomella on 17 kulttuuri- ja tiedeinstituuttia eri puolilla maailmaa. Niistä Rooman, Ateenan, Lähi-idän ja Japanin instituutit keskittyvät tieteeseen, mutta myös erityisesti Lontoon, Madridin, Pietarin ja Saksan kulttuuri-instituutit panostavat tieteeseen. Instituutit keskittyvät yleensä humanistiseen tutkimukseen sekä yhteiskuntatieteisiin. Ne tarjoavat Suomesta tulevalle tutkijalle tukikohdan ja usein valmiit verkostot työskentelyä varten.

Ensimmäinen Suomen instituutti perustettiin jo 1950-luvulla Roomaan. Yhtään instituuttia ei kuitenkaan ole perustettu tyhjiöön. Useimmiten pioneeritutkijat ovat luoneet instituuttien työlle pohjaa. Uraauurtavien tutkijoiden esimerkki teki matkustamisesta tieteen takia helpompaa. Lisäksi heidän luomansa kontaktit ulkomaisiin yliopistoihin ja muihin tutkimuslaitoksiin tekivät yhteistyöstä luontevampaa. Kaksiosaisessa sessiossa esitellään tutkijoita, jotka ovat kansainvälistäneet suomalaista tiedettä. Usein heidän tutkimusaiheensa edustivat – tai edustavat – oman alansa pioneerityötä sekä Suomessa että ulkomailla.

Session toinen osa pidetään perjantaina 11.1. klo 16:00 (ks. lisätietoja täältä). Osat ovat itsenäisiä, joten voit osallistua molempiin tai vain toiseen.

Tämä sessio streemataan suorana Tieteellisten seurain valtuuskunnan YouTube-kanavalle. Myöhemmin se on nähtävissä tallenteena.