Puheenjohtaja: filosofian tohtori Kirsi Keravuori (Suomen merihistoriallinen yhdistys). Dosentti Erja Kettunen-Matilainen (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu): Suomalaiset 1700-luvun Ruotsin Itä-Intian kauppakomppanian purjehduksilla. Tohtori Laika Nevalainen (European University Institute): Suomalaisten merimiesten suhde kotiin ja arjen käytännöt. Professori Louis Clerc (Turun yliopisto): Hyvät ja pahat merimiehet Suomen Pariisin-pääkonsuliviraston valokeilassa. Järjestäjä: Suomen merihistoriallinen yhdistys.

Sessio esittelee keväällä 2019 ilmestyvän Merimiesten siirtolaisuus – historia ja nykypäivä -teoksen (Siirtolaisuusinstituutti) artikkelien pohjalta suomalaisten merimiesten elämää 1700-luvulta nykypäivään. Merimiesammatissa välttämätöntä on ollut rohkeus lähteä, oli lähdön taustalla sitten taloudellinen pakko, toive paremmasta elämästä tai seikkailunhalu. Merimiesten liikkuvuus, heidän asemansa siirtolaisuuden pioneeriryhmänä sekä pitkät laivamatkat siirtotyöläisyyden muotona ovat nousseet tutkijoiden kiinnostuksen kohteeksi ympäri maailmaa.

Ensimmäinen esitelmä valottaa suomalaisten merenkulkijoiden elämää Ruotsin Itä-Intian kauppakomppanian aluksilla, mikä on aikaisemmin jäänyt tutkimuksen katveeseen. Nämä alukset purjehtivat 1700-luvulla Kiinan Kantoniin ostamaan teetä, posliinia ja silkkiä. Toinen esitelmä perustuu European University Institutessa vastavalmistuneeseen väitöskirjaan, joka käsittelee suomalaisten merimiesten arkea laivoilla. Yleensä on tapana kertoa vain merimiesten seikkailuista, mutta muistitietokeruissa he itse kertovat myös kodin tunteen rakentamisesta ahtaissa laivoissa ja satamien merimieskodeissa.  Kolmannessa esitelmässä kuullaan, miltä suomalaisten merimiesten elämä ranskalaisissa satamissa näytti viranomaisten silmin 1920−1970-luvuilla. Suomen Pariisin-konsulaatissa heidät nähtiin ongelmallisena mutta kansantaloudelle välttämättöminä työntekijöinä – suurina lapsina, joita piti valvoa ja rangaista.