Aivosähkökäyrätutkimus eli EEG (elektroenkefalografia) mittaa aivojen sähköistä toimintaa. Ilmiön keksi Hans Berger sata vuotta sitten. Hän julkaisi tuloksensa vasta v. 1929 ja kohtasi epäuskoista pilkkausta empiiristä havainnoistaan, joista sittemmin muodostui kliinisen neurofysiologian ja aivotutkimuksen perustaa ja hoitojen tulevaisuutta.

Sähköaivot olivat jo Pelle Pelottomankin ja hänen Pikku Apulaisensa keksintölistassa. Monet muut Ankkalinnan innovaatiopajan ideat muuttuivat todellisuudeksi vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Ja toteutuvatko Pellen hurjimmatkin visiot pian?

Oho. Serendipisyys. Oivahdus. Sitäkin nimeä akateemikko Oiva Ketoseen viitaten on ehdotettu kuvaamaan sattumalta, mutta kovan työn ja osaamisen tuloksena syntynyttä keksintöä. Horace Walpole loi tämän käsitteen 1700-luvulla Serendipityn kolmen taitavan onnekkaan prinssin sadusta. Sittemmin sen nosti tieteen sosiologian klassikoksi Robert Merton. Mutta kuten Louis Pasteur totesi: Sattuma suosii vain asiaan perehtynyttä mieltä.

• Puheenjohtaja: professori Hannu Salmi (Helsingin yliopisto, Aivotalli)
• dosentti Andreo Larsen (Helsingin yliopisto): Sähköaivot – EEG sata vuotta
• sarjakuvaneuvos Timo Ronkainen: Pelottomia keksintöjä Ankkalinnasta
• professori Hannu Salmi (Helsingin yliopisto, Aivotalli): Serendipisyys – oivahdusten historiaa