Tiedemaailma
Voit etsiä Helsingin Tieteen päivien 2025 ohjelmasta sinua kiinnostavia tilaisuuksia asiasanan perusteella. Alla näet valitsemasi asiasanan hakutulokset. Kaikki asiasanat on koottu ohjelmasivulle.
Tieteen maailma on jakautunut niin kutsuttuihin luonnontieteisiin ja ihmistieteisiin. Nämä tieteen kentät ovat eronneet niin tutkimuskohteiden kuin metodien ja tieteenfilosofisten ajatustenkin osalta. Karkeasti jaoteltuna luonnon, eläinten ja kehojen maailma on kuulunut luonnontieteille ja ihmisen...
What challenges does historical research face if we depart from the planet, its present and future, instead of from the past? What could history be like for humans in the age of climate change?
Moderator: Professor Holger Weiss (Åbo Akademi)
Debaters: Title of Docent Paula Schönach (Aalto...
Mitä yhteistä on ilmapalloilla, DNA:lla, evoluutiolla, pesemättömillä käsillä ja elektronimikroskoopilla? Kaikki liittyvät keskiaikaisten tekstien ja käsikirjoitusten uusiin tutkimusmenetelmiin. Suomessa on säilynyt valtava määrä täysin poikkeuksellista keskiaikaista käsikirjoitusaineistoa, jonka...
Kuinka kuvitella mahdoton ja jakaa se muiden kanssa? Työpajan moniaistissa kuunteluharjoituksissa pohditaan radikaalia mielikuvitusta ja sen mahdollisuuksia. Työpajaan ovat tervetulleita kaikki tulevaisuusajattelusta ja mielikuvittelusta kiinnostuneet tai jotka haluavat laajentaa työkalupakkiaan...
Millaiset oivallukset vievät eteenpäin tutkijan työssä? Ovatko oivallukset kuin ”salaman välähdyksiä” vai hidasta ymmärryksen karttumista? Millaiset asiat tutkijan arjessa tukevat oivaltamista, millaiset estävät sitä? Mitä merkitystä oivallusten syntymiselle on tutkimuksen ulkopuolisella elämällä...
Maailmankuvamme on muuttunut monia kertoja renessanssin ajoista lähtien. Paradigman muutokset ovat eräänlaisia solmukohtia, jossa hypätään uudelle tasolle maailman ja sen ilmiöiden ymmärryksessä. Tämä sessio esittelee paradigman muutoksia kolmella eri tieteenalalla.
Puheenjohtajat: professori...
Aivosähkökäyrätutkimus eli EEG (elektroenkefalografia) mittaa aivojen sähköistä toimintaa. Ilmiön keksi Hans Berger sata vuotta sitten. Hän julkaisi tuloksensa vasta v. 1929 ja kohtasi epäuskoista pilkkausta empiiristä havainnoistaan, joista sittemmin muodostui kliinisen neurofysiologian ja...
Kirjailijan ammatti on muuttunut radikaalisti, kun sulkakynä ja muste ovat vaihtuneet digitaalisiin välineisiin. Luovan sanataiteen perusta on kuitenkin säilynyt yllättävän muuttumattomana: kirjoittaminen on jatkuvaa lisäilyä ja karsimista, testailua ja vatulointia, odottamattomia U-käännöksiä ja...
Miten käy, kun journalismin ja tutkimuksen kulttuurit ja toimintalogiikat kohtaavat? Mediassa on käyttöä tutkijoiden asiantuntemukselle, mutta toisinaan tutkijan ja toimittajan kohdatessa syntyy jännitteitä. Onko tutkijoiden perusteltua esittää pitkällekin vietyjä arvioita ja omia näkemyksiään, vai...
Kansalaistiede on tieteellistä tutkimusta, jonka tekemiseen osallistuvilta ei edellytetä alan koulutusta. Se mahdollistaa tutkijakuntaa suuremman joukon osallistumisen esimerkiksi lintujen kevätmuuton seurantaan tai muistitiedon keräämiseen. Keitä nämä kansalaistieteilijät ovat ja mikä motivoi...