Tiedemaailma

Voit etsiä Tieteen päivien 2023 ohjelmasta sinua kiinnostavia sessioita, paneeleja ja luentoja asiasanan perusteella. Alla näet klikkaamasi asiasanan hakutulokset.

Katso tapahtuma verkossa Youtuben Tiedetv:stä. Päivän painissa kysytään, onko tulevaisuus valoisa vai musta. Onko ekologinen kestämättömyys mahdollista pysäyttää? Onko kyse suuresta romahduksesta vai vähittäisestä siirtymästä? Kykeneekö ihmiskunta muuttumaan? Jos ei, mistä se johtuu? Entä tiede –...
Seuraa tapahtumaa verkossa osoitteessa https://enchant.fi/suomalainen-tiedeakatemia/tieteen-paivat-2023.  Vuosikymmenen alku on ollut täynnä suuria käänteitä, jotka ovat pakottaneet meidät muuttamaan tapojamme hahmottaa maailmaa. Vaikka tutkittua tietoa on tarjolla, ensimmäinen reaktio perustuu...
Katso tapahtuma verkossa Youtuben Tiedetv:stä. Hyödyn käsite on venyvä ja eri tutkimusaloilla varsin erilainen. Mikä on kalliin avaruustutkimuksen hyöty ihmisten maailmankuvalle? Entä mitä hyötyä on humanistisesta tutkimuksesta? Puheenjohtaja: professori Tuomas Heikkilä (Helsingin yliopisto)...
An increasing number of foreign researchers move to Finland for a research career. In this panel, we discuss the experiences of researchers who have received their education outside Finland and have moved to Finland to continue their research career here. The topics that will be addressed are the...
Sekä matematiikan että taiteen tutkimus on tekijälleen jännittävää, luovaa, hauskaa ja uusia maailmoja avaavaa. Molemmilla aloilla on myös täysin luvallista tutkia sellaisiakin asioita, joita ei ole lainkaan olemassa luonnollisessa todellisuudessamme. Lokeroituneet perinteet varhaiskasvatuksesta...
Alkuluvut ovat ykköstä suurempia luonnollisia lukuja, jotka ovat jaollisia ainoastaan ykkösellä ja itsellään. Jokainen luonnollinen luku voidaan hajottaa alkulukujen tuloksi, joten alkuluvut ovat tavallaan kokonaislukujen rakennuspalikoita. Alkulukuja on tutkittu antiikin ajoista lähtien. Luento...
Suomalaiset tiedelehdet vaalivat perinteitä ja luovat uutta alati muuttuvassa toimintaympäristössään. Niillä on osansa omakielisen tieteellisen ajattelun, kotimaisten kielten ja kansallisen identiteetin kehityksessä 1800-luvulta nykypäivään. Vertaisarvioidut tiedelehdet varmistavat tutkimuksen...
Olivatko Arkhimedes, Newton tai vaikkapa Einstein fyysikkoja vai matemaatikkoja? Entäpä Pythagoras? Luonnontieteen alkuajoista lähtien sen eri haarat ovat olleet vahvasti yhteydessä toisiinsa. Matematiikan oivallukset ovat siivittäneet ”fysikaalisen maailman” ymmärrystä. Vastavuoroisesti fysiikan...
Katso tapahtuma verkossa Youtuben Tiedetv:ssä. Eliöitä oli nimetty suomeksi kielen varhaisista ajoista lähtien. Vertailemalla suomen sanastoa sukukielten sanastoon etymologit ovat selvittäneet, että nykyisen sanaston vanhimpiin kerrostumiin kuuluvat muun muassa kala, koivu, kyy, tuomi ja varis....
Suomalaiset luottavat tieteeseen poikkeuksellisen vahvasti, vaikka somekeskusteluista voisi muuta luulla. Tiedettä ja tutkimuksen tuomaa ymmärrystä arvostetaan eikä tiedevastaisuus ole laajasti nostanut päätään. Viimeisen vuosikymmenen kuluessa tieteellistä tietoa ja tieteen vapautta on kuitenkin...

Pages