Tietoiskut
Tiedekioskin 2023 teemana on Mieli. Kioskilla kuullaan lyhyitä tietoiskuja mielenliikkeistä, mielipiteiden muodostumisesta ja mielen tutkimisesta. Tervetuloa kuulolle Helsingin keskustakirjasto Oodin aulaan!
Perjantai 13.1.2023
Mieli-teemaan monin eri tavoin perehtyneet tutkijat päivystävät kioskilla molempina tapahtumapäivinä. Tavattavissa olevien asiantuntijoiden päivystysajat löytyvät omalta sivultaan.
erityisasiantuntija ja sanakirjantoimittaja Elina Heikkilä (Kotimaisten kielten keskus, Vanhan kirjasuomen sanakirja)
Missä merkityksissä ja asiayhteyksissä menneiden vuosisatojen kirjoittajat ovat käyttäneet sanaa mieli? Miten päästä käsiksi muihin vanhoihin suomen kielen sanoihin, jotka merkitsevät mieltä? Millainen sanaperhe mieli-sanan ympärille on rakentunut yhdyssanoista ja johdoksista (esimerkiksi mieliharkka ja mielistää)? Vastaukset kysymyksiin löytyvät Vanhan kirjasuomen sanakirjasta. Sanakirja sisältää kaikki sanat, jotka ovat esiintyneet suomeksi julkaistussa kirjallisuudessa 1540-luvulta vuoteen 1810 asti. Sen äärellä pääsee tutustumaan käytöstä jääneisiin sanoihin ja seuraamaan sitä, miten tuttujen sanojen merkitykset ja käyttötavat kehittyvät.
tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari (Nuorisotutkimusverkosto)
Eri-ikäiset nuoret ovat kokeneet koronatilanteen eri tavoin. Myös sukupuolten välillä on havaittu eroja. Lisäksi nuorten kokemuksiin ovat vaikuttaneet alueelliset ja sosioekonomiset tekijät. Nuorten arki korona-aikana -tutkimushanke perehtyi nuorten hyvinvointiin, arkeen ja vapaa-aikaan sekä kokemuksiin rajoitustoimista ja nuorille suunnatuista palveluista. Tietoiskussa tarkastellaan nuorten kokemuksia korona-ajasta ja siitä toipumisesta hankkeen tutkimustulosten pohjalta.
erityisasiantuntija Sanna Rönkä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Eri tieteenalat antavat eri syitä päihteiden käytölle. Lääketiede selittää käyttöä riippuvuudella, genetiikka perimällä. Psykologia näkee taustalla esimerkiksi traumoja. Sosiaalitieteet lähtevät päihdekulttuurista ja saatavuudesta. Mutta mitä syitä käyttäjät antavat itse käytölle? Missä määrin huumeiden käytössä on kyse halusta päihtyä, missä määrin huumeilla (itse)lääkitään jotain ongelmaa? Esitys perustuu huumeiden käyttäjille internetissä tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 4 500 Suomessa asuvaa huumeita käyttävää henkilöä.
väitöskirjatutkija Katariina Lipsanen (Jyväskylän yliopisto)
Intuitio on ollut yksi keskeisimpiä käsitteitä usealle historiallisesti merkittävälle filosofille. Baruch Spinoza ymmärtää intuitiivisen tiedon eri tietämisen muodoista tavoiteltavimmaksi. René Descartesille intuitiot valavat filosofoinnin vankan perustan. Henri Bergsonin mukaan intuitio on filosofian ensisijainen menetelmä. Mikä on tehnyt intuitiosta näin tärkeän ja erityisen? Onko intuitio yhä oleellinen? Tietoisku antaa katsauksen eri intuitiokäsityksiin filosofian historiassa sekä tuo esille niiden erityispiirteitä ja niitä yhdistäviä tekijöitä.
tutkimusprofessori Minna Kaljonen (Suomen ympäristökeskus)
Kun nuoret pohtivat kestävään ruokaa liittyviä asioita, he korostavat mielipiteissään hieman eri asioita kuin aikuiset, jotka vaikuttavat tämän päivän ruokapolitiikkaan. Nuorten näkemysten kuuntelu on kuitenkin tärkeää kestävän ruokajärjestelmän rakentamisessa. Totutuilla tavoilla ja kulttuurisilla normeilla on suuri merkitys siihen, mitä syödään ja mistä ruoasta pidetään. Nuorten mielipiteiden erittely auttaa laajentamaan ymmärrystä kestävästä ruoasta.
akateemikko Riitta Hari (Aalto-yliopisto)
Jokaisella on omat aivonsa ja ikioma yksityinen mielensä tai niin ainakin ajatellaan, mutta kuinka yksityinen ihmisen mieli oikeastaan on? Ihmisyksilöt saavat maailmasta varsin samankaltaista tietoa aistiensa ja toimintansa kautta. He lukevat toisensa aikeita ilmeiden, liikkeiden ja äänenpainojen perusteella samalla, kun he rakentavat käsityksiään maailmasta yhdessä muiden kanssa. Aivokuvantamistulosten perusteella yksilöt reagoivat ympäristön ärsykkeisiin kohtuullisen samantapaisesti, vaikka yksilölliset kokemukset, ennakkoasenteet ja tunteet antavat värittäviä vivahteita. Myös mielensisältöihin liittyvässä aivotoiminnassa on paljon yleisiä piirteitä. Se, että yksilöt edes jonkin verran ymmärtävät toisiaan taitaa jo osoittaa, ettei ihmismieli ole niin yksityinen kuin usein kuvittelellaan.
vanhempi tutkija Elisa Aaltola (Turun yliopisto)
Eläinten mieltä koskeva tutkimus on edistynyt viime vuosikymmeninä harppauksin. Samalla moni vanha oletus eläinten mielestä (tai lähinnä sen puutteesta) on romuttunut. Tietoiskussa esitellään lyhyesti vanhoja ja virheellisiksi osoittautuneita käsityksiä, joita löytyy sekä filosofian klassikoista että luonnontieteellisestä tutkimuksesta. Tämän jälkeen huomio kohdistuu uuteen eläinten mieltä koskevaan tietoon: Tiesitkö, että mustekaloilla saattaa olla jopa useita erillisiä persoonia, että jotkut kalat osaavat käyttää työkaluja ja että mehiläiselläkin on todennäköisesti tunteita? Entä tiesitkö, että kanoilla on kymmeniä erilaisia merkkiääniä, joilla ne kommunikoivat keskenään, ja että varislinnut läpäisevät itsetietoisuuden peilitestin? Lopuksi miettitään, mitä yhteiskunnallisia ja moraalisia seurauksia eläinten mielellä on.
apulaisprofessori Arno Solin (Aalto-yliopisto)
Tekoälyjä on moneen lähtöön, ja jokaiseen sovellukseen hiottu omanlaisensa ekspertti. Monimutkaisten sisältöjen, kuten tekstin tai kuvien, ymmärtämiseksi tekoälyt nojaavat yleensä keinotekoisiin neuroverkkoihin, jotka ovat saaneet inspiraationsa ihmisaivojen toiminnasta. Nämä tekoälyt rakentuvat yksinkertaisista rakennusosista, joita kasaamalla saadaan rakennettua miljardien parametrien jättilaismalleja. Tällaiset mallit kykenevät ymmärtämään ja luomaan sekä kuvia että tekstiä. Kukkiiko keinotekoisen mielen sisällä myös luovuus?
Lauantai 14.1.2023
Mieli-teemaan monin eri tavoin perehtyneet tutkijat päivystävät kioskilla molempina tapahtumapäivinä. Tavattavissa olevien asiantuntijoiden päivystysajat löytyvät omalta sivultaan.
filosofi-tutkija, kirjailija-käsikirjoittaja Pärttyli Rinne (Aalto-yliopisto)
Ihmismieli on niin joustava, että se pystyy rakastamaan oikeastaan mitä tahansa. Rakkaus ei rajaudu vain romanttisiin suhteisiin tai perhesuhteisiin, vaan se voi olla läsnä myös tuntemattomien ihmisten kohtaamisissa tai esimerkiksi kokijan suhteessa luontoon. Tietoisku keskittyy tarkastelemaan rakkauden tunteita ja niihin liittyvää aivotoimintaa, mutta siinä avataan myös buddhalaiseen moraalipsykologiaan perustuvaa rakastavan ystävällisyyden (loving-kindness) mielenmallia. Siinä lempeän ja hyväntahtoisen rakkauden piiriä pyritään tietoisesti laajentamaan läheisistä ihmissuhteista kaikkiin olentoihin.
professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen (Helsingin yliopisto)
Mielen kehityksellä tarkoitetaan ihmisen psyykkisten voimavarojen karttumista. Kehitys tapahtuu hitaasti, ja sen tulokset ovat huonosti mitattavissa ja näkyvät myöhään. Mielen kehitys vaatii pysyvyyttä ja tapahtuu läheisten aikuisten varassa. Mikään tästä ei sovi tehokkuutta arvostavaan yhteiskuntaan. Niinpä käsitys lapsesta on muutettu elämänmenoon sopivaksi mutta tutkimustiedon vastaiseksi. ”Kehitys” on rajattu mitattavissa oleviin kognitiivisiin taitoihin. Oppiminen ei saa tapahtua aivojen kypsymisen tahdissa, vaan lapsista on tullut sellaisten pedagogisten toimenpiteiden kohde, jotka ohittavat iän tuomat rajoitukset. Sosiaalisesta kehityksestä puhutaan, mutta sitä ei nähdä emotionaalisen mielihyvän näkökulmasta vaan välineenä, jonka tarkoitus on parantaa ryhmätyötaitoja ja sosiaalista verkostoitumista. Monimuotoiset seuraukset ovat näkyvissä.
yliopistonlehtori Päivi Armila (Itä-Suomen yliopisto)
Suomen syrjäkylissä asuvat nuoret tunnistavat sekä koulutus- ja palkkatyöyhteiskunnan paineet että globaalin nuorisokulttuurin houkuttavat trendit. Heillä on kuitenkin niukat mahdollisuudet vastata niihin. Myös heidän mahdollisuutensa seurata omilta tuntuvia unelmia ja tehdä valintoja ovat vähäisiä. Nuoret ovat oppineet määrittelemään kotipaikkansa ja itsensäkin puuttumisen kautta. Syrjäinen kotiseutu, hylkysyrjä, saattaa jättää nuoreen nuhjuisuuden tunteen: sisäisen kokemuksen siitä, että hän ei ole ihan samalla tavalla trendikäs ja ”cool” kuin urbaaniin nuorisoon kuuluvat. Tämä liittyy myös ajatuksiin siitä, että moni tavoittelemisen arvoinen asia on liian kaukana – niin kuin monesti oikeasti onkin.
erikoistutkija ja ryhmäpäällikkö Leena Kopperoinen (Suomen ympäristökeskus)
Metsät ovat tärkeä osa suomalaista mielenmaisemaa. Niillä on myös suuri merkitys mielen hyvinvoinnin kannalta. Lähimetsät tarjoavat mahdollisuuden virkistäviin hetkiin arjen keskellä, kun ihmiset voivat mennä niihin kävelemään, rauhoittumaan ja elpymään. Tutkimustiedon perusteella tiedetään, että luonnon hyvinvointivaikutukset ovat mitattavia ja aitoja. Jopa lääketiede on alkanut hyödyntää näitä hyvinvointivaikutuksia luontoresepteinä ja sairaalametsinä. Myös tiivistyvissä kaupungeissa on suhtauduttava vakavasti lähimetsien ja ihmisten luontokontaktin säilyttämiseen.
nuorisotutkija, dosentti Tomi Kiilakoski (Nuorisotutkimusverkosto)
Ilmastomuutos herättää nuorissa monenlaisia tunteita, kuten ahdistusta ja toivoa mutta myös hyvää oloa kestävistä valinnoista. Ilmastokriisi osuu nuoriin eri tavalla kuin aikuisiin. He tulevat kohtaamaan nykyisten toimien seuraukset elämässään voimakkaasti ja pitkäkestoisesti. Nuoret ovatkin tuoneet ilmastoa koskevaan keskusteluun näkökulman siitä, miltä tulevaisuus tuntuu, ellei ilmastonmuutosta saada hillittyä. Siksi nuorten ilmastotunteet ovat paitsi yksilöiden kokemuksia, myös osa yhteistä ilmastoa koskevaa puhetta.
tietokirjailija, filosofian tohtori Tiina Raevaara
Kuoleminen on ihmiselle biologinen pakko. Silti ihmiskunta on aina kokenut kuolemattomuuden houkuttelevaksi. Tieteessä tutkitaan monenlaisia tapoja pidentää elämää tai jopa ehkäistä kuolema kokonaan. Esimerkiksi telomeereja on tutkittu paljon. Ne ovat kromosomien päitä, joiden lyhentyminen vuosien kuluessa vaikuttaa osaltaan solujen ikääntymiseen.
Kuoleminen on pelottavaa, mutta niin on myös kuolemattomuus. Kauhuelokuvien tutkijahahmot oppivat toisinaan voittamaan kuoleman, mutta heille käy aina huonosti. Ikuinen elämä on jotain, mitä halutaan ja pelätään yhtaikaa.
filosofian tohtori, toimintaterapeutti Maarit Nurminen
Mielipiteitä riitti 1600-luvun Englannissa. Oli sotaa ja sekasortoa, hurmosta ja haltioitumista. Patsaat ja kuningas menettivät päänsä. Lahkot veisasivat omia virsiään.
Neurologian isäksi kutsuttu lääkäri Thomas Willis pohti, paljastaisiko lääketiede, mistä kiihkeät tunteet kumpusivat. Willis etsi sielua skalpellilla ja mieltä mikroskoopilla. Hän mietti, versovatko radikaalit aatteet verestä ja hurmokset hermoista. Mutta missä kulkee hyväksytyn käytöksen raja, ketkä mielenliikkeiden lääketieteellistämisestä hyötyvät ja kuka niitä hoitaa?
dosentti Marke Ahonen (Helsingin yliopisto)
Kreikkalaisessa ja roomalaisessa antiikissa mielen hyvinvoinnista huolehtiminen kuului kahdelle eri ammattikunnalle – lääkäreille ja filosofeille. Lääkärien tehtävänä oli varsinaisten mielisairauksien toteaminen ja hoitaminen. Heidän hoitokeinonsa vaihtelivat suoneniskennästä ja oksennuskuureista eräänlaiseen psykososiaaliseen kuntoutukseen. Filosofit puolestaan keskittyivät ”sielun sairauksiin”, joiden ajateltiin olevan pääosin kehosta riippumattomia ja parannettavissa ei-kehollisin keinoin, siis uskomuksia ja toimintatapoja muuttamalla. Sekä lääkärit että filosofit suosittelivat terveellisiä elämäntapoja mielen hyvinvoinnin edistämiseksi.
