Tieteentekemisen reunaehdot ovat kiristyneet. Tutkijoiden työltä odotetaan niin huippujulkaisuja, taloudellista hyötyä kuin yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kilpailu tutkimusrahoituksesta ja yliopistouralla etenemisestä on kovaa. Valtaosa tutkijoista on pätkätutkijoita, joiden työsuhteet ovat pirstaleisia ja työn jatkuvuus epävarmaa. Tiede eriytyy myös sisäisesti, kun eri tieteenaloilla ja eri asemissa toimivilla tutkijoilla on erilaiset mahdollisuudet löytää aikaa ja tilaa oivalluksille. 

Sessiossa pohditaan, syntyykö näissä oloissa uutta luovaa tutkimusta. Onko tutkijoilla varaa ottaa tieteellisiä riskejä, joissa voi epäonnistua, vai täytyykö pelata varman päälle? Miten käy tieteen, jos tutkijat eivät pysty keskittymään työhönsä pitkäjänteisesti ja syvällisesti? 

• Puheenjohtaja: yliopistotutkija Oili-Helena Ylijoki (Tampereen yliopisto) 

• apulaisprofessori Juhana Venäläinen (Itä-Suomen yliopisto): Lukemisen aika mitallistetussa yliopistossa 

• puheenvuoro Tieteentekijöiden liitolta (nimi varmistuu myöhemmin): Onko tieteentekijöiden työurilla vielä tilaa oivallukselle ja erehdykselle? 

• yliopistotutkija Oili-Helena Ylijoki (Tampereen yliopisto): Aika ja ajattomuus tutkijan työssä